Luulen, että meillä eletään miljoonaa eri vaihetta juuri nyt. Päällimmäisenä niistä hampaidentulovaihe. Lapsi kitisee illalla kuin pieni eläin, eikä kykene öisin nukahtamaan ilman mamman apua. Se ei kuitenkaan käy, että mamma laittaa tutin suuhun vaan sinne suukkuun pitää saada jotain aivan muuta. Jos mamma laittaa tutin, poika herättää koko kerrostalon. Näin on näppylät.

Sitten on edelleen käännyn mahallani, mutta en osaa liikkua -vaihe. Se on raskasta. On myös eroahdistusvaihe. Isä saa mennä naama poikaan päin jääkaapille, mutta selkä poikaan päin ei saa mennä. Mihinkään. Itkettää, jos äiti menee vessaan ja säikähdetään kun äiti tulee vessasta.

Uusimpana tulokkaana on se vaihe, kun lapselle syötetään aamupuuro ja minä syön sitten ihan viimeisenä. Tajusinkin juuri tänä aamuna kuinka mun aamupala lipuu koko ajan vaan kauemmas. Alkuun sitä ei meinannut keretä syödä, koska vauva tarvitsi äitiä koko ajan. Sitten yhtäkkiä vauva viihtyikin lattialla itsekseen, joten ehti syömään edes osittain. Tee jäi yleensä sellaiseksi, joka juotiin kun kerettiin. Nyt se on sitä taas ja vielä pahemmin. Tänään nimittäin piti jo olla kovasti menossa päiväunille, kun minulla oli vielä aamutee juomatta.

Minulla itselläni alkaa vähitellen olla menossa tämän aamupala-asian lisäksi kevätvaihe. Juuri kuuntelin parvekkeella kuinka titityyt laulavat niin keväisesti. Aurinko paistaa ja lämmittää, lumi sulaa. 🙂 Jos en olisi käynyt aamulla jo lenkillä, olisin lähtenyt nyt päivällä ehdottomasti ulos. Tosin harkitsin kovasti lähtisinkö aamulenkistä huolimatta, mutta en sentään, tänään on muutenkin ihan tarpeeksi puuhaa. Oikeastaan joka päivä on aikalailla tarpeeksi puuhaa tämän sosemaisteluharrastuksen myötä.

Huomenna alkaa ystävänpäiväsukkien yhteisneulonta ja tajusin facesta, että mun täytyy puolittaa kaksi kerää sitä varten vielä tänään! Yhteisneulonnassa nimittäin tehdään kaksi sukkaa yhtä aikaa, joten tietysti tarvitsen kahdesta eri sävystä kaksi eri kerää. Sen kun vielä näkisi missä välissä tämänkin ehtii tehdä, sillä olen menossa illalla fyssarille tarkistuttamaan erkauman!

Seuraavaksi aion levätä hetken, muuten alkaa hengästyttää kun koko ajan pitää tohottaa jotain.

Kirjoitin sunnuntaina kuinka heräsin vihdoin päivärytmien rakentamiseen. Sitä on nyt viikko yritetty kovasti noudattaa päivärytmejä ja myös nukuttaa lapsi pinnasänkyyn iltaisin, mutta en jälkimmäisestä ole yhtään varma ottaako se enemmän kuin antaa. Tai siis nyt alan olla jo aika varma siitä, että enemmän se kyllä kuluttaa ja ottaa kuin antaa, vaikka lapsen olisikin hyvä jo vähitellen osata nukahtaa ihan itse ilman nukutusta. Välillä olen vain niin väsynyt illalla, kun yritän tuntitolkulla saada tenavaa laittamaan silmät kiinni, että paljon helpompi ja nopeampi tapa suorittaa nukutus on se vanha tapa ottaa viekkuun tuhisemaan. Siinä on meidän kaikkien hyvä olla, samassa sängyssä. ♥

Onneksi tuli taas perjantai, niin ajattelin aamulla herätessä. Olin ihan finaalissa, kun yön aikana on herätty taas tunnin välein ja aamuyön jälkeen vielä tiheämpään. Ei kuitenkaan auttanut jäädä väsymystä miettimään, sillä aamupäivällä piti käydä osteopaatilla. Käytiinkin, kotimatkalla hain suklaata ja sitten söin itseni ähkyyn. Noudatan nykyään samaa kuin just ennen raskaaksi tulemista – syön suklaata vain viikonloppuisin. Heti on lähtenyt paino laskemaan ja hyvä niin. 🙂 Ainakin toivottavasti, en tietenkään halua laihduttaa imetyksen aikana mitään raskasmetalleja äidinmaitoon.

Eilen osallistuin toista kertaa mamapilatekseen, en muista olenko maininnut harrastavani nykyään pilatestouhuja? Alkoi houkuttaa, joten ostin kurssin tähän alkuvuoteen ja nyt toisen kerran jälkeen pakko sanoa, että olipa kyllä hyvä sijoitus. Pilates vaikuttaa tosi kivalta ja tehokkaalta! Ei olisi yhtään huono harrastaa koko vuoden läpi kyseistä lajia.

Ystävänpäiväsukkien yhteisneulonnan alkua odotellessa puikoilta löytyy Ronja Hakalehdon Riihisocks. Toinen sukka on jo valmis ja nyt toinen vielä tuloillaan. 🙂 Neulontahommia siis ainakin luvassa viikonloppuna, nyt kun taas tulee niin kova pakkanen ettei vauvan kanssa viitsi ulos. Saa nähdä mitä muuta keksitään. 🙂

Ihanaa perjantaita sulle! ♥