Reissupäiväkirja: Rovaniemeltä Hossaan
Iltaa täältä nektariinikulhon ääreltä! Täällä on ainakin 24 astetta kuuma, siis ulkona. Täällä meidän kämpässä elohopea on kivunnut jo 27 asteeseen, joten ehkä nukun ensi yönä tai ehkä en. Eikä mulla nyt edes niin ole väliä, mutta toivottavasti Joni saa nukuttua, kun olen muutenkin valvottanut häntä viimeiset 3 viikkoa ? Meidän työvuororytmit ei oikein ole loman jälkeen kohdanneet, joten minä aina venytän iltoja, kun toisen pitäisi jo nukkua. Nytkin tuo häärää tuolla meidän huomisten eväiden kanssa, vaikka uniaika on ollut jo aikoja sitten.
Kesälomareissulla oli yöunet myöskin kortilla, kun yötön yö koetteli meitä pohjoisessa. Eipä oltu osattu sellaiseen varautua jotenkin. Taas näitä, kun on iät ja ajat puhuttu yöttömästä yöstä, mutta me etelän hetelmät ei vaan tajuta, mitä se tarkoittaa ennen kuin olemme keskellä sitä. Se on jotenkin niin järjetöntä joka kerta, mutta ihminen vain tuntuu olevan eläin, joka ei tosissaan tajua muiden ihmisten olosuhteita ennen kuin kokee ne itse. Niinpä olimme onnellisia, kun pääsimme viettämään yhden yön kaiken telttailun jälkeen hotellissa, sillä se tarkoittaa ihan oikeita pimennysverhoja.
Kilpisjärveltä ajelimme Rovaniemelle hotelliin yöksi ja se oli ihanaa. Sokos Hotel Vaakunassa oli niin jumalainen sänky, että kaipaan sinne välillä takaisin ja kaiken kruunasi revontulivalotaide. Ihana paikka!
Se oli sunnuntai-ilta, kun olimme Rovaniemellä ja maanantain valjettua jatkoimme matkaa kohti Kuusamoa sekä Hossaa. Kävimme ihmettelemässä eläimiä Kuusamon suurpetokeskuksessa ja kierroksen jälkeen ajelimme vielä Hossaan. Olimme yrittäneet googlettaa koko edellisen illan mihin Hossaan menisimme yöksi ja tarkoitus oli jatkaa vielä telttailua, mutta Hossassa totesimme, ettemme taida pystyttää telttaa harjumaaperälle muurahaisten ja käpyjen keskelle. Lopulta ajelimme vielä vähän eteenpäin ja löysimme Hossan Lomakeskuksesta hotellihuoneen, vaikka mökkikin olisi kelvannut.
Kun olimme hetken olleet huoneessamme, päätimme ottaa vielä toisenkin yön samassa paikassa ja niin jäimme Hossaan viettämään kesälomaa hetkeksi. Vieressä oli kuitenkin Hossan kansallispuisto, mikä tarkoitti patikointimahdollisuuksia ja kuuleman mukaan läheisen Öllörin vesi on lähes turkoosia, mutta sitä emme valitettavasti saaneet ikuistettua kuviin, kun osuimme paikalle hieman huonoon aikaan. Joka paikka oli täynnä siitepölyä nimittäin. Tässä postauksessa ei ole Öllöristä kuvaa vaan tuo alin on Hossanjärvi.
Seuraavassa jaksossa kerronkin sitten, mitä kivaa tekemistä keksittiin Hossan kansallispuistossa toisena päivänä Hossassa ? Ootko sä koskaan käynyt Hossassa?
Ykkönen: TPS – FC Haka 20.7.2019
Viime viikolla oli kolmen suora joukkueurheilua: FC Inter – Brøndby IF, Vesattaret – Fera ja TPS – FC Haka. Jalkapallomatsit kuvasin, mutta pesistä olin katsomassa ilman kameraa.
TPS – FC Haka oli tärkeä ottelu, sillä TPS keikkuu sarjakakkosena ja Haka taas johtaa sarjaa. Oli mukava mennä kuvaamaan lämpimänä kesäpäivänä, etenkin kun oli juuri päässyt hyvin kuvaamisen makuun torstaisen ottelun myötä.
Vähän myöhässä tuli lähdettyä Veritakselle, joten ehdin juuri ja juuri nielaista puolikkaan mustikkapullan ennen kuin kipitin viimeisen pelaajan perässä kentän laidalle. Olisi voinut toki aiemminkin lähteä kotoa, mutta taistelin toisen piilarin kanssa turhan pitkään ja jotenkin se aika taas vaan meni.
Jalkapallo oli sopivan vauhdikasta, koska molemmat puoliajat loppuivat ihan yhtäkkiä. Ensimmäinen varsinkin – ihmettelin sitä Tiinallekin ääneen miten näin pääsi käymään, että onkin jo tauko. En koskaan muista kokeneeni vastaavaa. Toinen puoliaika oli lähes yhtä vauhdikas, mitä nyt Hakaa alkoi lopussa kiinnostaa ajanpeluu turhan paljon.
Hakan ajanpeluu oli samalla niin huvittavaa, mutta myös ärsyttävää. Tepsiläiset hermostuivat ja minäkin vähän, mutta enimmäkseen nauratti, kun sitä esittämistä seurasi. Hakan yksi jätkä jäi makaamaan maalin eteen, nousi kuitenkin ylös, mutta lyyhistyi takaisin. Kun aikaa oli kulutettu tarpeeksi, hän nousi ja juoksi kuin mitään ei olisikaan, koska mitäpä sitä muutakaan terve mies kentällä tekisi. Maalivahti ei myöskään oikein löytänyt sopivaa potkupaikkaa vaan pallo piti ensin asettaa vasemmalle puolen, mutta hitsi fengshui ei osunutkaan kohdalleen vaan ehkä oikealta puolelta olikin parempi potkaista. Ai että.
Hakan tappioton putki jatkui edelleen ja aika kumma on, jos eivät nouse suoraan Veikkausliigaan. Jos TPS karsii, en ole vielä karsintamatsitonta syksyä päässyt näkemään Turussa. Se on outo syksy siinä vaiheessa, kun ei karsintoja tarvitse kuvata.
TPS – FC Haka 2 – 3


0