Olin eilen Turun Urheilutoimittajien Kerhon syyskokouksessa syömässä ja tekemässä urheilijavalintoja. Paikalla oli yllättävän paljon porukkaa ja vähemmän yllättävästi jalkapallo puhututti jälleen. Turkulaiset jakautuvat niin vahvasti kahtia mitä Interiin ja Tepsiin tulee, vaikka onhan Varsinais-Suomessa paljon muitakin seuroja.

Monska käytti yhden puheenvuoron, jossa totesi ruotsalaisten kohtelevan mediaa eri tyylillä kuin Suomessa on totuttu. Se kuulosti hyvältä, sillä onhan urheilutapahtumassa paikalla olevat median edustajat niitä, joiden kautta tapahtuma ja ylipäätään koko seura saa sitä kuuluisaa näkyvyyttä. Lisäksi median edustajat ovat töissä, jolloin minusta he ansaitsevat kunnioitusta seuralta.

Uskon, että minua nuorempi sukupolvi tulee olemaan niitä, jotka jättävät menemättä niihin tapahtumiin, joissa mediaa kohdellaan kuin he olisivat rasite. En minäkään halua antaa palstatilaa blogistani niille seuroille, joiden tapahtumissa kuvaamassa käyminen on tehty liian vaikeaksi. Näitä ei onneksi kovin montaa ole vastaan tullut, vaikka joskus onkin ollut yksittäistapauksia.

TPS on seura, jonka kanssa minun on ollut helpoin toimia. Kaikki on aina sujunut heidän kanssaan hyvin, vaikka menneellä kaudella vähän enemmän kaikenlaisia ärsyttäviä turvatoimia olikin. Se ei ollut TPS:n vika kuitenkaan vaan jokseenkin kiinni sarjatasosta ja paikallisesta poliisista. Pressissä oli myös ihanan usein huomioitu mediaväki, kun tarjolla varsinkin loppukaudesta oli pullaa. Mmm!

Nyt on niin, että haluan arpoa kuvassa näkyvät TPS-aiheiset asiat kaikkien mustavalkohenkisten kesken instagramissa. TPS on itselleni ollut kuvauselämäni pelastus Turussa (ja Raisiossa) asuessani ja toivon tulevasta kaudesta vauhdikasta. Ainakin siellä on jo mun pari lempparia tehneet sopparit ?

Onko herääminen vapaapäivinä sulle helppoa? Nukutko kuin pieni possu ysiin asti vai nousetko jo aiemmin? Minun sisäinen kello haluaisi minun heräävän viimeistään seiskalta, mutta pimeys sekoittaa pään täysin. Tuntuu tyhmältä nousta, kun ulkona on vielä pimeää. On paljon luonnollisempaa nousta ja herätä valoon. 

Tämä on varmaan taas yksi vanhuuden merkkejä, kun päivän pitenemisessä odottaa enemmän valoisia aamuja kuin iltoja. Saako tällaista edes sanoa ääneen? Apua!

Joulukalenterin hankkiminen oli hyvä idea myös siksi, että sen avulla pääsee sängystä ylös arkena, kun muuten se ehkä olisi vaikeaa tähän aikaan vuodesta. Uuden luukun avaaminen on sen verran kutkuttava ajatus, että on vain pakko heittää lämmin peitto syrjään ja köpsötellä joulukalenterin luokse.

Tänään kalenterin luukusta tuli pieni puteli kasvoöljyä. Eilen sain käyttöön uuden kulmakynän, jonka sävy oli just hyvä. Pelkäsin sen taittavan punaiseen, mutta ei onneksi, puhdas ruskea.

Kalenterin luukkujen avaamisen lisäksi olen tällä viikolla kahvakuulannut tiistaina niin, että istuminen on edelleen vaikeaa. En ollut tehnyt tuollaista lihaskuntotreeniä taas pitkään aikaan, joten reisipalat osoittavat nyt mieltään kunnolla.

Pitäisi kyllä joka viikko tehdä edes yksi lihaskuntotreeni, sillä koko maailma pyörii keskivartalon lihasten ympärillä halusi tai ei. Tässä laihtuessa on muutenkin tullut himo olla vahvempi. Kaikin puolin. Haluaisin kunnon vatsikset, jotta istuminen töissä ei rasittaisi niin paljon.

Nyt taitaa olla aamupalan aika, sillä itsenäisyyspäivän perinteenä menen aterioimaan turkulaisten urheilutoimittajien kanssa ja ne treffit ovat heti puolilta päivin. Sitä ennen täytyy vielä hakea kamaa seuraavaa arvontaa varten. Hauskaa itsenäisyyspäivää!!