Hopsan! Erinomaisen hyvää lauantaita juuri sinulle sinne! Joko sulla on kotitonttuna partatonttu?

Partatontut ovat tainneet vallata maailman. Niitä on joka paikassa. Ostin omani Tokmannilta (mainoslinkki) maanantaina ja heti seuraavana päivänä pääsin ihailemaan Murenan blogi-iltaan heidän partatonttujaan.

Keskiviikkona työmatkani pysähtyi ohilkulkutielle, kun poliisi oli pysäköinyt maijan poikittain kahdelle kaistalle. Siinä ihmisten hermoilua autojonossa seuranneena ajattelin, että ehkäpä tästä perseilystä jo voisi kirjoittaa vaikka postauksen ja niinpä liikennekäyttäytymiseen liittyen on tulossa teksti tässä joku kaunis päivä, ehkä jo huomenna. Toinen aihe, josta on ehkä pakko kirjoittaa, koskee someperseilyä. Olen nimittäin seurannut sivusta jo hetken erästä suomalaista somevaikuttajaa, joka keräilee itselleen seuraajia seuraamalla ensin uhriaan ja sitten lopettaa seuraamisen.

Eilen oli jotenkin upea päivä. Sain ihania uutisia ihan yhtäkkiä ja menin niin hämilleni hetkeksi, etten pystynyt keskittymään mihinkään. Illalla piti vielä lotota ja kaikkea, mutta mun rahavoitot taisi olla 25 euroa, jonka sain yhdestä arvasta. Universumilta ei kehtaa pyytää määräänsä enempää. Kerron teille jossain myöhäisemmässä jaksossa tästä jutusta! Siihen liittyy niin paljon kaikkea panikoitavaa, että pakko kirjoittaa, se auttaa aina (Annan kanssa samoilla linjoilla siis kirjoittamisen suhteen).

Nyt tulee kahvin tuoksu niin vahvasti nenään, että taitaa olla pakko siirtyä keittiön puolelle. Vähän aamupalaa ja sitten lähdetään käymään asioilla ennen kuin päivällä menemme kahvittelemaan Duussin luo.

Ah, lauantai! Meillä on ollut hidas lauantaiaamu, vaikka tekemistä kyllä olisi. Keskustelut ovat pyörineet jalkapallon ympärillä, mikä nyt ei ole ihme, kun eilisiltana tuli oltua TPS:n kauden 2018 päätösbileissä Turussa.

Jalkapallo on niin hassu harrastus, kun joka kerta saa todeta jalkapallon olevan enemmänkin kuin vain jalkapalloa. Ihmiset sen ympärillä ovat enemmän ja vähemmän tärkeitä ja kaikkeen liittyy aina tunteet. On iloisia hetkiä ja rakkautta, mutta myös pettymyksiä ja surua. Jokaisen kauden jälkeen joukkue muuttuu aina vähän ja menee aikansa tottua uusiin nimiin kentällä.

Oli ihana nähdä vielä kerran samat naamat saman katon alla ja vaihtaa kuulumisia ihmisten kanssa, joiden kanssa ei matseissa niin paljon tule juteltua. Oli myös ihan hauskaa testata kuinka pitkään pysyn tolpillani, kun edellisen kerran olin käynyt baarissa ilmeisesti pääsiäisenä Ähtärissä, haha!

Ihan hyvin se meni ja oli muutenkin tosi kivaa. Sovin yhdet kahvitreffit, yhdet pikkujoulut mainittiin, halasin Laurikaista ja bussissa juttelin kaunissilmäisen turkulaisneitokaisen kanssa siitä kuinka hemmetin outoja turkulaiset ovat. Raision puolella käytiin tutustumassa yhteen paikalliseen, mikä oli aika hirveä paikka, eww. En suosittele. Kotona löysin yöevääksi jotain vanhoja maissilastuja ja olin onnellinen, kun meillä oli jemmassa sellaisia.

Oli myös ihanaa meikata kunnolla (tein smokey eye -tyyppisen ratkaisun, haluisitteko kuvia instaan tai tänne blogiin siitä?) ja pukeutua mekkoon. Hämyinen kuva instassa asusta. Ne tepsibileet eivät olleet Koulussa vaan me käytiin siellä yksillä ennen bileitä, sillä Koulun mustaherukkamehu (eli siideri) on ylihyvää.

Välillä tekee ihan hyvää käydä tuulettumassa. Tänään ohjelmassa on suursiivous ja illalla fanitetaan taas Taika-Pasia ?