Hae
Mari Hietala

Onneksi tuli taas perjantai

Kirjoitin sunnuntaina kuinka heräsin vihdoin päivärytmien rakentamiseen. Sitä on nyt viikko yritetty kovasti noudattaa päivärytmejä ja myös nukuttaa lapsi pinnasänkyyn iltaisin, mutta en jälkimmäisestä ole yhtään varma ottaako se enemmän kuin antaa. Tai siis nyt alan olla jo aika varma siitä, että enemmän se kyllä kuluttaa ja ottaa kuin antaa, vaikka lapsen olisikin hyvä jo vähitellen osata nukahtaa ihan itse ilman nukutusta. Välillä olen vain niin väsynyt illalla, kun yritän tuntitolkulla saada tenavaa laittamaan silmät kiinni, että paljon helpompi ja nopeampi tapa suorittaa nukutus on se vanha tapa ottaa viekkuun tuhisemaan. Siinä on meidän kaikkien hyvä olla, samassa sängyssä. ♥

Onneksi tuli taas perjantai, niin ajattelin aamulla herätessä. Olin ihan finaalissa, kun yön aikana on herätty taas tunnin välein ja aamuyön jälkeen vielä tiheämpään. Ei kuitenkaan auttanut jäädä väsymystä miettimään, sillä aamupäivällä piti käydä osteopaatilla. Käytiinkin, kotimatkalla hain suklaata ja sitten söin itseni ähkyyn. Noudatan nykyään samaa kuin just ennen raskaaksi tulemista – syön suklaata vain viikonloppuisin. Heti on lähtenyt paino laskemaan ja hyvä niin. 🙂 Ainakin toivottavasti, en tietenkään halua laihduttaa imetyksen aikana mitään raskasmetalleja äidinmaitoon.

Eilen osallistuin toista kertaa mamapilatekseen, en muista olenko maininnut harrastavani nykyään pilatestouhuja? Alkoi houkuttaa, joten ostin kurssin tähän alkuvuoteen ja nyt toisen kerran jälkeen pakko sanoa, että olipa kyllä hyvä sijoitus. Pilates vaikuttaa tosi kivalta ja tehokkaalta! Ei olisi yhtään huono harrastaa koko vuoden läpi kyseistä lajia.

Ystävänpäiväsukkien yhteisneulonnan alkua odotellessa puikoilta löytyy Ronja Hakalehdon Riihisocks. Toinen sukka on jo valmis ja nyt toinen vielä tuloillaan. 🙂 Neulontahommia siis ainakin luvassa viikonloppuna, nyt kun taas tulee niin kova pakkanen ettei vauvan kanssa viitsi ulos. Saa nähdä mitä muuta keksitään. 🙂

Ihanaa perjantaita sulle! ♥

Koronailmiö: sosiaalisuuden kaipuu

Minuun on alkanut vähitellen iskeä sosiaalisuuden kaipuu. Olen nyt 4,5 kuukautta möllöttänyt kotona enemmän ja vähemmän eristyksissä, koska vauva oli alkuun niin pieni, ettei hänen kanssaan oikein viitsinyt mitään. Nyt kuitenkin kaipaan kovasti vauvalle toisia vauvoja ihmeteltäväksi ja sitä kautta itsellekin seuraa, jotain sosiaalista kanssakäymistä. En ole varma osaanko enää edes puhua kenenkään kanssa, kun vietän päivät vauvan kanssa. 😀 Onneksi on edes instastory.

Tänään juuri neuvolassa tämä kaikki korostui, kun vauva oli tosi kiinnostunut pienemmän vauvan itkusta ja minäkin innostuin höpöttämään vieraille ihmisille. Jo aiemmin olen muutenkin nähnyt miten vauva on tosi innoissaan uusista ihmisistä pienen vierastamisen jälkeen, joten on todella sääli, että korona eristää vanhat ja nuoret ihmiset koteihinsa. Toivottavasti tämä muuttuu ennen kuin kaikki ovat unohtaneet sosiaaliset taidot, jos sellaisia on alkuunsa edes ollutkaan.

Tämä minun sosiaalisuuden kaipuu sai tänään neuvolan lisäksi muutakin ruokaa. Googletin nimittäin viime yönä vauvauinteja ja pilatesta. Löysin mamapilateksen, jossa sattui olemaan alkamispäivä juuri tänään. 😀 Kaivoin kukkaron taskusta ja pitkästä aikaa laitoin rahaa ihan johonkin tällaiseen ”jumppakurssiin”. Afrotanssikin vilahti jossain ja mietin, että voisihan sitä joskus oikeasti käydä jollain tanssitunnillakin… Mutta sitä odotellessa tämä pilates nyt ensin.

Kun pilatestunti alkoi, tuntui hyvältä nähdä joku oikea ihminen ruudun takana. Kuulla muiden osallistujien äänet ja miettiä miltä tämä tuntuisi ihan livenä. Varmaan todella erikoiselta, kun ei ole vuosikausiin käynyt missään livetunnilla ja ollut lähinnä töissä ”porukalla”.

Onneksi välillä on tällaisia päiviä, kun kaikki tuntuu hyvältä. 🙂 Neuvolakäyntikin oli tosi jees! Vauva kasvaa tasaisesti omilla käyrillään, muuta ei sanottu. 🙂

Nyt ootellaan milloin vauva herää päiväunilta, jotta päästään jatkamaan maisteluharrastuksia. Tänään iltapäivähedelmänä luvassa luumu. Katotaan jos saataisiin kakkaan vauhtia. 😀 Poikaan ei onneksi tarvitse saada enempää vauhtia, hän osaa kyllä ihan sujuvasti kieriä pitkin lattiaa.