Vitsi mikä ihana kevätpäivä tänään on ollut! Tiedän, on helmikuu, mutta saa sitä varmaankin kevääksi kutsua, jos aurinko paistaa, lumet sulaa ja ulkona on 8 astetta lämmintä. Meillä tämän lauantain ohjelmaan kuului pitkä aamulenkki sekä surffailua turkulaisissa lastentarvikeliikkeissä, jaiks!

Pitkä aamulenkki viikonloppuna joko lauantai- tai sunnuntaiaamuna on kuulunut meidän harrastuksiin oikeastaan parisuhteemme alusta asti. Ainakin siitä lähtien, kun muutimme asumaan Raisioon. Minä patalaiska sohvaperuna opin nopeasti itseäni todella paljon urheilullisemman miehen kanssa kykeneväni kävelemään pitkiäkin matkoja ja lisäksi sen, että kävelylenkeistä tulee aina todella hyvä olo. Varsinkin niistä aamulenkeistä.

Tämä talvi on ollut ensimmäinen suhteemme aikana, kun olemme olleet todella laiskoja liikkumaan etenkin arkena. Viikonloppuisin on sentään yritystä, mutta koko talven arki-illat ovat kuluneet enimmäkseen sisällä, vaikka silloin tällöin sentään on kammettu itsemme ulos. Se on vähän rassannut minua, mutta toisaalta tammi- ja helmikuussa on ollut omat pienet syynsä laiskottelulle, kun on vaan kertakaikkiaan ollut sääolosuhteet, jolloin ei ole huvittanut lähteä. Joko todella kylmä tai sitten vaarallisen liukasta. Onneksi nyt päästään talven paremmalle puolelle, kun voidaan alkaa puhua kevättalvesta. Tänään lenkkeilyolosuhteet olivat paremmat kuin voisi edes toivoa. Tulipahan myös samalla todettua, että kykenen edelleen kävelemään yli kahdeksan kilometriä, vaikkei tässä raskausaikana ole moisia määriä tullut ulkoiltua.

Vähän noista pidemmistä kävelyistä tuntuvat erinäiset liitokset ottavan osumaa, joten aamulenkin jälkeen lähdimme kierrokselle lastentarvikeliikkeisiin. Vähän jännitti koko ajatus, koska lapsiin liittyvät asiat ovat täysin uusia minulle. Onneksi olen aikoinaan joskus käynyt alan kaupassa, sillä ammattikorkea-aikaan ystäväni oli töissä lastentarvikeliikkeessä. Siellä seikkailin vaunujen ja turvakaukaloiden keskellä.

Lastentarvikeliikkeissä myydään helpotusta liitoskipuihin. Niistä nimittäin saa ihania *imetystyynyjä, joita voi käyttää unikaverina öisin. Liitoskipuihin auttaa, kun laittaa tyynyn jalkojen väliin. Normaali tyyny on hieman hankala mielestäni, mutta imetystyyny, ah sitä autuutta. Nukuin jo päiväunet hänen kanssaan.

Seuraavaksi voisi taas vaihteeksi syödä jotain ja hei, mulla on viimeiset sentit jäljellä Hnetur-paitaa. Sen taidan hoitaa tänä iltana loppuun.

Vaikka ystävänpäivästä tuleekin ensimmäisenä mieleen amerikkalaisten hapatukset, on se mielestäni tärkeä sekä ystävyyden että rakkauden päivä. Minulle ainakin tekee hyvää muistaa ystäviä, sillä en mitenkään liian aktiivisesti viime aikoina ole nähnyt ystäviäni. Vuosi sitten minun piti aktivoitua, mutta sitten tuli korona enkä sen jälkeen ole nähnyt ketään kuin pari kertaa. Pahin pelkoni alkaakin pian olla se suostuuko kukaan enää lähtemään kanssani kahville sitten, kun tämä pirun korona on ohi.

Eniten olen viimeiset kolme vuotta viettänyt aikaani nykyisen parhaan ystäväni, poikaystäväni kanssa. Siksi tuntuukin hyvältä juhlia ystävyyden lisäksi myös rakkautta. Ystävänpäivä osuu meidän kannaltamme siihen hetkeen, kun voimme juhlia parisuhdettamme. Tapasimme ensimmäistä kertaa ystävänpäiväviikolla, joten meillä on jonkin sortin vuosipäivä näihin aikoihin.

Meidän päivämme tänään alkoi nukkumalla pitempään kuin eilen (ainakin siis seitsemään!) ja noustuamme ylös Tahkis teki puuroa minun neuloessa. Ryhdistäydyin aamupalan jälkeen ja leivoin porkkanakakun. Sen jäähtymistä odotellessa kävimme ulkona katsomassa millainen meno lintujen ruokintapaikalla on ja parturoimme kiinanruusut kevätkuntoon. Lopulta pääsin kuorruttamaan kakun, söimme lounasta ja pääsimme vihdoin maistamaan herkkukakkua. Tein sen muuten tällä Sallan blogista löytyvällä reseptillä, joka on ihan paras porkkanakakkuohje!

Kun olimme tarpeeksi kauan ihailleet kaunista auringonpaistetta sisätiloista päin, puimme juoksukamat päälle ja lähdimme käymään lenkillä pitkästä aikaa. En ollut juossut pariin viikkoon, joten halusin nähdä kuinka se sujuu ja tietysti piti taas mennä kynnyksen yli, jotta ei olisi niin vaikeaa arkena lähteä lenkille. Tauko ei koskaan oikein tee hyvää näille harrastuksille. Hiihto sen sijaan oli tehnyt kunnolle hyvää, sillä sykkeet oli tosi helppo pitää alhaisina ja olin tosi tyytyväinen keskisykkeeseen, joka pysyi helposti tavoitteessa.

Nyt on päivä melkein jo ohi ja huomenna taas töihin. Ajattelin vähän neuloa, kun ei nyt ihan vielä tarvitse mennä nukkumaan, vaikka väsyttääkin jo mukavasti. Sain Hnetur-paidan toisen hihan valmiiksi eilen ja nyt olen aloittanut toista. Enää viikko ja paita on valmis!

Toivottavasti sulla on ollut ihana ystävänpäivä tänään! ♥