Pahoittelut heti alkuun, kun olen ollut viime aikoina huono bloggaaja. Blogi on kyllä ollut mielessä, mutta tässä on ollut niin paljon tehtävää, että ei puhettakaan läppärin avaamisesta. Lohduttaudun sillä, että olen varmaan ainoa, joka tämän pienen postaustaukoni on edes huomannut, koska ihan rehellisesti: enpä ole itse ainakaan lukenut yhtään blogipostausta pitkään aikaan.

Meillä alkoi loma ja perinteisestihän minun olisi kuulunut jo perjantaina tulla sitä hehkuttamaan tänne, kuten olen varmaan yli kymmenen vuoden ajan tehnyt, mutta selkeästi nyt eletään muutoksen aikaa. Aikoinaan lomalonkero tai skumppa oli ihan normaali asia ensimmäisenä, kun jää lomalle, mutta mitä teki Mari perjantaina? Minä ajoin Turun keskustaan parkkiin ja kävelin lankakauppaan, johon olisin halunnut jo paljon aikaisemmin viime viikolla. Pyörin kuin häkkyrä ILO yarnin hyllyjen välissä ja höpötin varttiin myyjälle kaiken, mihin halusin lankaa ostaa. Paljon jäi vyyhtejä näkemättä, koska kaupan sulkemisaika oli jo melkein mennyt, kun tein vielä viimeisiä valintoja pipoihin ja villasukkiin.

Lankakaupasta ajelin Turun Koivulaan hakemaan meille pizzat ja sitten vihdoin kotiin. Todella riehakas loman aloitus siis.

Lauantain pyhitimme asioilla käymiseen. Kävelimme Turun keskustaan tarkoituksena käydä vielä Lankamaailmassa ostamassa puikkoja sekä jostain retkeilyliikkeestä minulle repun päiväretkille. Lopulta viiden tunnin jälkeen tulimme takaisin kotiin, joimme kahvit ja lähdimme vielä Myllyyn. Eilinen oli sitten taas siivouspäivä ja siinä menikin aika näppärästi koko päivä. Siivosimme erissä, koska mulla ei ikinä pää kestä mitään 3 h sessioita vaan haluan siivota projekti kerrallaan. Aloitin makkarista ja loppuillasta hoitelin yhden rojulaatikon, joka on seurannut mukana muutosta toiseen. Tiedättekö, että oli muuten mahtava fiilis herätä tänään puhtaaseen kotiin.

Mun viikonloppua varjosti hieman selkäkipu, josta olen instastoryssa maininnut varmaan joka päivä. Se alkoi torstaina ja yritin joka päivä saada sitä kohdilleen tekemällä hieman kiertoja. Rullailin rintarankaa ja tanssin siivoushommien välillä. Eilen sitten lopulta sain jotain rusautettua ja siihen loppui kivut. Niin mahtavaa olla, kun ei koko ajan tunnu jotain vääntöä ja painetta jossain. Nyt menen vielä osteopaatille hoitamaan rangan kokonaan kuntoon.

Jos saan luvan kävellä ja rehkiä tänään osteopaatilla käymisen jälkeen, aion suunnata keskustaan samalla kun Tahkis käy parturissa. Jos taas liikkumista ei suositella (mikä on sinänsä ihme, koska liike on lääke), hautaudun sohvalle neulomaan. Mulla ei ihan oikeasti ole viikonlopun aikana pyörinyt mikään muu päässä kuin langat ja neulominen.

Nyt täytyy taas mennä. Palaillaan taas.

Meidän kesäloman alkuun on neljä viikkoa. Olen niin onnellinen, kun saadaan pitää loma ihan loppukesästä, sillä elokuun öissä on jotain taianomaista. Ovat yöttömät yötkin hienoja, kuten myös helteiset kesäillat, mutta elokuussakin voi nauttia kesästä ihan yhtä lailla. On myös jotenkin palkitsevaa, kun puurtaa töissä koko kesän ja sitten lopulta saa jäädä lomalle.

Tajusin joitakin vuosia sitten vasta kunnolla kesäloman merkityksen. Toki siis loma aina on tarkoittanut olla tekemättä mitään ja latautua, mutta oikeastaan viime kesä oli käänteentekevä, kun lähdimme kesälomareissulle. Aiemmin en siis kesälomalla useinkaan tehnyt yhtään mitään enkä lähtenyt mihinkään, mikä nyt tuntuu tosi tyhmältä, sillä lomallahan on just parasta lähteä pois kotoa. Tämän vuoden loman suunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa ja juuri tällä viikolla varmistui se, että voimme todella suunnata kohti pohjoista. Nyt ei enää tarvitse kuin tehdä täällä kotona kaikki valmiiksi.

Jotta voi nauttia ansaitusta lomastaan täysillä, täytyy ennen lomaa siivota. Ennen lomaa täytyy tehdä kaikki ne asiat, jotka olisi pitänyt tehdä heti edellisen loman jälkeen tai ainakin ennen kesää. Koska loma ei ole mikään rästihommien tekemiseen tarkoitettu neljä viikkoa, vaan lomalla lähdetään reissuun tai vähintäänkin valvotaan kaikki yöt. Ei siivousta, ei stressiä epämääräisistä laatikoista tai kasoista, ei auton imurointia, ei mitään.

Minä aloitin jokunen viikko sitten käymällä kaikki kenkäni läpi ja supistin valikoimaa viidestä säkistä kolmeen. Nyt meillä ei enää ole alakerran varastossa yhtään minun kenkäsäkkiäni, vaan ne ovat kaikki tässä huushollissa säilytyksessä. Eilen alkoi operaatio vaatekaappi.

Minun vaatteeni ovat olleet koko elämäni ajan ongelma. Niitä on aina vaan liikaa, sillä en minä saa niitä kulutettua niin nopeasti kuin haluaisin. Kun niitä on paljon, eikä esimerkiksi puolipitosille ole ollut mitään järkevää paikkaa, ne tuppautuvat leviämään pitkin asuntoa ja sitten täällä ei enää kukaan halua olla. Niinpä tosiaan aloin eilen järjestellä kaappiani uusiksi ja tänään olen saattanut projektin loppuun.

Järjestelin tänään vaatekaappini tosiaan uudelleen niin, että sain yhdisteltyä joitakin laatikoita ja sain tilan käytettyä järkevämmin. Lisäksi projektiin kuului yhden makuuhuoneen nurkan järjestely myös. Kävimme hakemassa meidän varastosta mun vanhan vaaterekin, jolle löytyi hyvä paikka makuuhuoneen nurkasta, jossa aiemmin on ollut epämääräinen kasa meidän kuvausreppuja ja rinkkoja. Kasasin kuvauskamat rekin päälle laatikkoon ja yhteen laukkuun. Rekki saa toimia mun pukeutumisavustajana niin, että jatkossa puolet mun vaatteista ei hengaile keittiössä tuolien selkänojilla. Sain siitäkin hyvän opetuksen tällä viikolla, sillä eräänä aamuna töihin lähtiessä löysin mun Star Wars -alkkarit tän kerrostalon alakerrasta. Olivat ilmeisesti tarkertuneet mun kuvausreppuun keittiössä ja tippuneet tuonne jonnekin, sillä muuta selitystä en moiselle käyttäytymiselle keksi.

Oon niin onnellinen, kun sain hoidettua tän homman ja vaatteet on nyt paljon paremmassa järjestyksessä sekä sain tuon rekin takaisin auttamaan elämässä. Tykkään siitä, kun vaatteet ovat henkareilla, se tuo heti siistimmän vaikutelman.

Nyt on enää muutama muu järjestelyprojekti jäljellä ennen lomaa, mutta eiköhän ne mene hujauksessa, kun vaan tekee. Niin tämä vaatehommakin meni. Sitten tarvitsee vain lopuksi huoltaa vaelluskengät.