Retkeily taaperon kanssa: kantorinkka ostoslistalla
Kaupallinen yhteistyö: Addnature
Kaksi viimeisintä metsäretkeämme on osoittanut sen, että meidän kevään ostoslistalla taaperon kanssa retkeilyä varten on ehdottomasti kantorinkka. Marttilan Korven eräreitistöllä emme uskaltaneet päästää taaperoa juoksemaan pitkospuille kuin hetkeksi ja viimeisimmällä retkellä, Rauvolanlahdella, oli aivan liian liukasta paikoitellen. Oli pakko molemmilla retkillä kantaa lasta sylissä eikä se nyt ole ehkä optimitilanne etenkään, kun tarkoitus olisi palata jossain vaiheessa ihan vaeltamaan.
Muuten on ollut ihana huomata kuinka mahdotonta ei ole lähteä metsään pienen lapsen kanssa. Retkeily taaperon kanssa on tosi kivaa! Vaikka lähtisikin vähän kauemmaksi ja lapsi nukkuisi automatkat, ei se haittaa verrattuna siihen miten paljon luonto antaa. Jos yhtenä päivänä menee rytmit sekaisin, ei se kuitenkaan ole mikään maailmanloppu. Pidän tärkeänä sitä, että lapsi tottuu olemaan luonnossa ja toivottavasti kasvaa kunnioittamaan sitä. Toivon tietysti myös hänen saavan vastustuskykyä metsistä ja toki me Tahkiksen kanssa siinä samalla. Menneen talven aikana kun on sairasteltu jo aivan tarpeeksi. Seuraavaa flunssaa odotellessa.
Olen katsellut kantorinkkaa Addnaturelta, kun heillä on tosi kiva valikoima erilaisia reppuja ja rinkkoja. Luulen, että hankimme kantorinkaksi Ospreyn Pocon. Lisäksi tarvitsemme lapselle oman makuupussin, sillä tavoitteeni on tänä keväänä viedä meidät kaikki telttaretkelle johonkin. 😀 Siitä on jo kuitenkin monta vuotta, kun ollaan viimeksi telttailtu! Eikä lapsi siis tietysti ole vielä koskaan ollut yötä teltassa, joten hänenkin pitää päästä se ihanuus kokemaan.
Lapsen paras retkihaalari on tänä talvena ollut Reiman haalari. Juuri korkattiin käyttöön kokoa isompi Reiman välikausihaalari, mutta vielä ei sen kanssa pysty ihan metsään lähteä vaan kyllä täällä toppahaalarikelit ulkoilun suhteen vielä on. Nyt kun tässä on joitakin muiden merkkien ulkovaatteita käytetty, on nuo Reiman vaatteet jotenkin parhaita kooltaan meidän pitkälle pojalle.
SEURAAVA RETKI
Seuraavasta retkikohteesta tai retken ajankohdasta ei vielä ole tietoa, mutta toivottavasti pian päästään taas metsään. Rauvolanlahdella viikko sitten me nähtiin joutsenia ja kuultiin paljon keväistä linnunlaulua. Vaikka polku olikin jäinen ja liukas, teki tämäkin nopea pyörähdys metsässä tosi hyvää. Oli ihanan rauhallista. Oli niin ihana pysähtyä juomaan kuksakahvit ja seurata lapsen temmeltämistä mättäällä. Tärkein havainto metsäseikkailuilta on ollut se, että retkeily taaperon kanssa on mahdollista, kunhan sinne metsään vain lähtee.
Nyt taidan mennä selaamaan Addnaturen retkeilyvarustevalikoimaa, sillä tarvitsisin itse uudet vaellushousut. Ei vanhoissa mitään vikaa ole, mutta en vain mahdu niihin. 😀
Sunnuntairetki: Marttilan Korven eräreitistö
Marttilan Korven eräreitistö sijaitsee nimensä mukaisesti Marttilassa, Marttilan Korvessa. Marttila taas sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Turusta. Eräreitistöltä löytyy yhteensä 27 kilometrin verran polkuja ja niistä saa tosi kivasti rakennettua itselle sopivia kokonaisuuksia sen mukaan haluaako kiertää pidemmästi vai lyhyemmin. Me ei kävelty kilometriä enempää, kun meillä ei ihan ole varusteet kunnossa tätä eräretkeilyharrastusta varten ja oli toisaalta yllättävän kylmä. Oli kuitenkin kaiken kaikkiaan todella ihana ja etenkin mielenterveydelle tärkeä retki! Lisäksi taaperolla oli aivan sairaan hauskaa pitkospuilla.
Me jätettiin auto parkkiin Huhtaanmäelle, jossa oli vessat ja kartat sun muut ihan kuin kyse olisi kansallispuistosta eikä vain pikkuisen Marttilan eräreitistöstä. Vaikutti todella hyvältä paikalta jo siinä vaiheessa! Valitsimme meidän eräreitiksi puolen kilsan kävelyn lähimmälle kodalle, joka sijaitsi Ryyppykalliolla. Hieno nimi paikalla!
Me syötiin eväät kodalla, kun nyt kerran oli lähetty, vaikkei matka tosiaan ollut pitkä parkkipaikalta. Ei viitsitty lähteä kiertämään, kun matkoista olisi tullut useampia kilometrejä ja meillä oli vain kantoreppu välineenä taaperon kanssa.
Marttilan Korven eräreitistö vaikutti jo pelkästään ensimmäisen vastaan tulleen suon perusteella tosi hienolta! Tuolla on pakko päästä käymään uudelleen joskus kesän korvilla ja kiertää joku kunnon kierros, mutta se vaatii lapsen kanssa kantorinkan. Taapero on sen verran holtiton menemisissään tällä hetkellä, ettei paljon auta, vaikka kuinka sanoo minne saa mennä ja minne ei. Huomasi silti kuinka hänellekin tekee hyvää epätasainen maasto, sillä hän oli mukkelismakkelis heti, kun tuli joku pieni nyppylä.
Meille aikuisille teki niin hyvää tämä pieni irtiotto metsään. Se, että päästiin lähtemään ajoissa, taaperon nukkumiset autossa toimivat todella hyvin, saatiin tehtyä ruoka kodalla lapsen kanssa… Kaikki onnistui tosi hyvin ja madalti taas kynnystä lähteä näille ihanille retkille. Metsä tekee niin hyvää!! ♥