Kun aloittaa jonkun haasteen tai projektin, siitä olisi varmaan hyvä kirjoitella silloin tällöin, koska omasta mielestä on ainakin mielenkiintoista seurailla edistymistä. Nyt onkin kulunut turhan pitkä aika siitä, kun olen viimeksi kirjoittanut mun vuosi ilman uusia vaatteita -haasteesta, joten ajattelin hieman kertoa kuulumisia vaatekaapin puolelta.

Hyvin menee. Voisin väittää, etten siksi ole oikein kirjoitellut tästä aiheesta viime aikoina, koska vaatteiden ostaminen on aika vähän mun mielessä nykyään. Oikeastaan en ajattele sitä ollenkaan. Enemmän tulee mietittyä miksi Turussa on päivästä toiseen harmaata, miksei Turussa ole kuukkeleita ja minkä treenin minäkin päivänä tekisi.

Olen nyt ollut vaateostolakossa yli 8 kuukautta, eikä ole ollut edes vaikeaa. Alussa sitä kieriskeli hetken voikohan tähän pystyä ja hirvitti, kun vuosi on kuitenkin todella pitkä aika, jolloin voi tapahtua ihan mitä vaan. Aina elämässä voi tapahtua kuitenkin ihan mitä vaan.

Alun jälkeen kuukausi kuukaudelta olen ajatellut vaatteita koko ajan vähemmän ja minulle on muodostunut tietynlainen ajatus siitä, miten pukeudun. Ennen ei oikein ollut mitään kokonaisuutta, oli vain uusia kivoja vaatteita, joita käytti kerran tai pari ennen kuin tuli taas jotain uutta. Se oli sellainen shoppailua harrastavan ihmisen kierre.

On tässä toki haasteitakin ollut tämän haasteen sisällä. Minulta kului puhki syksyn aikana kahdet halpisfarkut, joihin mahduin hyvin, koska niiden materiaali oli jotain joustavaa ohutta kangasta. Käyttööni jäivät enää kahdet muut farkut, joista toiset ovat siis ihan oikeat farkut (2 % elastaania kai) eivätkä anna periksi niin kuin Cubuksen tai Ginan halpikset ja toiset ehkä hitusen liian tiukat makuuni. Tämä on vaikuttanut siten, etten halua joka päivä pukea mitään farkkuja vaan olen joutunut kaivamaan kaapista käyttöön mm. suorat mustat housut ja sukkahousuja hameita varten. Olen siis ottanut jopa hameet takaisin käyttöön, kun aiemmin vedin jalkaan joka päivä samat joustokangaspöksyt odotellen niiden kulumista puhki.

Yritän siis sanoa tämän haasteen pakottaneen minut ajattelemaan pukeutumista niillä raaka-aineilla, joita minulta jo löytyy. Olen joutunut yhdistelemään eri neuleita hameisiin ja toisaalta taas mustiin jakkupukuhousuihin. Kummasti sitä vaan on sitten muodostunut sellainen vakiokierto eri neuleiden kanssa, varsinkin kun nämä kelit täällä eivät ole olleet kovin kummoiset vaan kaikilla ihmeen tekokuituneuleilla on tarjennut ihan hyvin.

Haaste on mielestäni tehnyt tehtävänsä reilussa puolessa vuodessa ja erotan nyt tarpeelliset hankinnat huviostoksista. Olen kiitollinen siitä, että lähdin tähän mukaan, koska rahan säästäminen on ihanaa ja hyvin vähälläkin vaatemäärällä voi pärjätä.

Enää vähän yli kolme kuukautta jäljellä eikä se kyllä ole aika eikä mikään tässä. Seuraavan kolmen kuukauden aikana tulen ostamaan Marimekon yhden neuleen, mikäli löydän sen jostain ja haasteen loppumisen jälkeen aion satsata kestäviin vaaleansinisiin ratkaisuihin. Tässä on nimittäin hahmottunut myös vaatekaapin sisällön värien tärkeys. Ei pidä ostaa mitä sattuu vaan omia lempivärejä. Minulla se on vaaleansininen.

Ihana päästä uuden äärelle taas, pohtia tavoitteita ja kartoittaa unelmat vuodelle 2020. Olen vahvasti sitä mieltä, että omat unelmat kannattaa sanoa ääneen ja kirjata johonkin ylös, sillä muuten sitä vain ajelehtii päivästä toiseen, eikä ole lähelläkään unelmien toteuttamista. On hyvä olla pitkän matkan unelmia, mutta myös vähän lyhyemmän aikavälin, ettei aivan väsähdä kesken kaiken.

Minä ajattelin tänä vuonna tavoitella seuraavia asioita:

1. Lihaskuntotreeni läpi vuoden. Ikääntyvä akka tarvitsee lihaskuntotreeniä, jottei sitten vanhana tarvitse voivotella milloin mitäkin vaivaa. Parempi ryhti tuntuu myös hyvältä, joten ehdottomasti täytyy saada rääkkitreenit taas ohjelmaan.

2. Vähintään yksi yö laavussa. Haluan viedä mun retkeilyelämää eteenpäin, joten pakko joskus koittaa nukkua laavussa yksi yö. Se on varmaan aikamoisen jännittävää!

3. Edelliseen liittyen: joku vähän pidempi vaellus. Sellainen, joka vaatii sen yhden yön laavussa tai autiotuvassa.

4. Laihtuminen. Toissa vuonna laihduin 10 kg ja viime vuonna en yhtään, joten tänä vuonna täytyy jatkaa painonpudotushommia. Uskon itse asiassa tämän onnistuvan suhteellisen helposti, sillä me päätettiin jo alkaa panostaa taas enemmän kasvisruokiin, syömiseen ylipäätään (täytyy etsiä uusia reseptejä) ja tiedän toimivan tavan hilata painoa alaspäin tekemättä muuten mitään radikaaleja muutoksia: kun vaan olen syömättä suklaata kaiket päivät.

5. Raha. Olen tässä pyöritellyt päässäni tapoja ansaita vähän enemmän rahaa, mutta jää nähtäväksi kuinka ideani toteutan ja millä aikajänteellä. Jos en kuitenkaan onnistu ansaitsemaan enemmän, on tänä vuonna teemana säästää rahaa kunnolla. Niinpä mulla on jo tehtynä kunnon budjetit ja aion kirjoittaa blogissakin enemmän rahasta vuoden aikana. Se, mistä puhuu, lisääntyy.

6. Ystävät. Tavoitteena on nähdä ystäviä vähän enemmän kuin aiemmin. Olkaa siis tarkkana elämäni ihmiset: saatan pommittaa teitä kahvikutsuilla vuoden aikana!

7. Matkustaminen. Olen alustavasti jo lupaillut kipuavani joku päivä lentokoneeseen, vaikka se tuhoaakin maailmaa. Minä haluan kuitenkin nähdä sitä maailmaa, jota tuhoan lentämällä. Haluan nähdä paikkoja, joissa haluaisin asua ja valokuvata kaunista luontoa. Kokea uusia asioita. En vielä tiedä mihin mennään ja milloin, pysytäänkö Suomessa vai ei, mutta johonkin haluan vuoden aikana matkustaa. Vaikka parikin kertaa.

8. Opiskelu. Luulen, että aion opiskella markkinointia. En vielä tiedä missä ja miten, mutta jotenkin. Olen sen sortin ihminen, jolla mielikuvitus vilisee asioita enkä oikeastaan tiedä, miksi en hyödynnä sitä enemmän. Otan siis tavoitteeksi tehdä tälle asialle jotain.

Näiden lisäksi tavoitteitani on näkyä omissa somekanavissani vähän enemmän kuin viime vuonna, sillä mitä iloa on somesta, jos ei ole yhtään sosiaalinen? Yritän aktivoitua twitterissä, linkedinissä ja ehkä jopa facebookissa. Instassa olenkin kyllä aktiivinen, eikä sitä tarvitse yhtään edes yrittää.

Luulen olevani valmis vuoteen 2020 näillä tavoitteilla, joten sitten vaan menoksi! Toivottavasti tästä vuodesta tulee huikea!