Tapasin Mattias Gestraniuksen tällä viikolla. Kaksi kertaa. Ensimmäinen kohtaaminen sattui arkena täytenä yllätyksenä ja taisin punastella vielä seuraavanakin päivänä hieman, koska harvemmin sitä pohjalainen tapaa itseään suurempia julkkiksia, niin kuin ehkä tiedätte. Sanailimme puolin ja toisin siinä sen verran, että päätin joku päivä pyydystää huipputuomarista kuvan. Kuinkas sitten ollakaan, Gestranius oli erotuomarina lauantaina Suomen Cup -matsissa Kupittaalla, joten pääsin heti kokeilemaan kuinka hyvin muistan jonkun tuomarin myös pyörivän kentällä pelaajien seassa. 

Yleensä, jos pitää saada jostain yhdestä tyypistä hyvä kuva, ei kannata laskea sitä yhden kuvaustilaisuuden varaan. Eilisessä matsissa yritin saada myös Josusta ja Klingasta kuvat, mutta ei sekään helppoa ollut. Klingasta kuvittelin saaneeni hyvän kuvan, mutta kotona koneella selatessa totesin, että olisi pitänyt kuitenkin ottaa vielä pari lisää. Ja ylipäätään tarkistaa siinä hetkessä, mitä tuli räpsittyä, jotta tietää joko sen täydellisen kuvan sai vai ei. Luotan välillä liikaa tuuriini.

Oli ihanaa taas kuvata. Sää oli niin mahtava, vaikka toisella puoliajalla olikin aika julma vastavalo. Nautin silti enemmän lämmöstä. Jalkapallon kuvaaminen ei nimittäin ole niin nautinnollista silloin, kun jäätyy pystyyn ja niitä kelejä meillä Suomessa kuitenkin riittää aina.

Itse jalkapallosta ei löydy paljoakaan sanottavaa. Kauden ensimmäinen esitys muistutti ekalla puoliajalla enemmän painia kuin jalkapalloa. Koko ajan siellä oli joku mukkelis makkelis, enkä tiedä kuuluiko se FC Lahden taktiikkaan vai oliko vain sattumaa. Toisaalta FC Inter oli selkeästi treenannut koko talven vain juoksemista, sillä heidän suurin taitonsa näytti olevan pitkä potku tois puol kenttää ja gasellimaisen nopea hyökkäys kohti maalia. Itse en pystyisi juosta niin paljon ja niin lujaa. Onneksi olen vain valokuvaaja.

Interin kannattajat eivät pettäneet tälläkään kertaa.  He ovat uskollisia tyylilleen kaudesta toiseen. Toisella puoliajalla alkoi tietyt kirosanat ottaa korvaan ja muistin, että paikalla on tosiaan myös kannattajia. Sitä kesti pari minuuttia ja loppupelin oli suhteellisen hiljaista.

Toisella puoliajalla tajusin vasta myös, että onhan Interissäkin jotain kuvattavaa. Ihana Miro ihan väärän väärinen paita päällään, mutta toisaalta mahtavaa, että hän saa tämänkin kauden pelata Veikkausliigaa. Tsemppiä kauteen Miro!

Käytiin eilen syömässä mokkapalat ja juomassa kahvit Kaarinassa, kun KaaPo pelasi Pallo-Iiroja vastaan Kakkosen Cupia. Kamerakin oli mukana, mutta -2 astetta tuntui liian kylmältä avata vielä omaa futiskuvauskautta. Noin muuten keli olisi ollut mahtava kuvaamiselle, sillä hiljalleen alkoi sataa lunta ja ilta hämärtyä.

Ensi viikolla Turussakin olisi jo tarjolla pelejä, kun TPS kohtaa TPV:n Kupittaalla. Peli pelataan jo viideltä perjantai-iltana, joten en välttämättä aio suunnata vielä silloinkaan kuvaamaan. Mun työt nimittäin loppuvat juuri samaan aikaan, kun peli alkaa ja jos sattuu olemaan pakkastakin, en taida olla vielä ihan valmis hytisemään kentän laidalla.

Kuvauskausi tänä vuonna tulee olemaan todennäköisesti mielenkiintoinen. En tiedä mihin olen valmis sitoutumaan, en tiedä tulenko kuvaamaan enemmän tepsijätkiä vai -naisia ja aionko ihan tosissaan uskaltaa Interin maaperälle. Mrr. Olisiko KaaPosta viihdyttämään mua tarpeeksi ja ansaitseeko RaiFu minua kentän laidalle kameran kanssa (jotkut muutkin nimittäin ehkä haluaisivat käyttää Kerttulan kenttää kuin he, terkkuja vaan kenttävarauksista päättäville!)? Ja mikä tärkeintä, onko vuosi 2019 se vuosi, kun käyn kuvaamassa jalkapalloa ulkomailla?

Toivoin viime kaudella, että olisin saanut kuvata vauhdikasta jalkapalloa Veikkausliigassa TPS:n nousun myötä. Se ei kuitenkaan toteutunut ja jouduin toteamaan, etten ole vielä koskaan nähnyt Veikkausliigassa hyvää jalkapalloa. Niinpä en oikeastaan ole surrut TPS:n tippumista, sillä mieluummin kuvaan vauhdikasta menoa Ykkösessä kuin kuolettavan tylsää harhasyöttelyä Veikkausliigassa.

Ajattelinkin tässä jalkapallokauden 2019 alussa, etten aio tänä vuonna olla kovin väriuskollinen mitenkään päin vaan haluan kuvata hyvää jalkapalloa. Menen sinne, missä sitä on tarjolla ja haluan ottaa parempia kuvia kuin ikinä ennen!