Huomenta! Tänään onkin luvassa vähän erilainen päivä, kun ohjelmassa on lähinnä pelkkää jalkapalloa. Menen kuvaamaan nyt päivällä yhtä turnausta ja sitten myöhemmin iltapäivällä Naisten Liigaa.

Näin kalkkilaivan kapteenina olin eilen vähän huolissani kuinka mun iho kestää hellepäivän auringossa, kun en oikein ole esimerkiksi jalkojani vielä pahemmin huljutellut paisteessa. Käteni reagoivat valoon edelleen ihottumalla, joten kovin vastaanottavainen auringon sädetykselle en tunnu vieläkään olevan.

Kun teininä totesin, etten pahemmin rusketu, en ole sen jälkeen ruskettumisen perään haikaillut. Mitä sitä turhaan itseään käristämään, kun ei se johda mihinkään ainakaan terveelliseen? Ruskettuminenkin on ihon vastustusreaktio säteitä vastaan, etteivät ne pääsisi yhtään syvemmälle. Silti kaikesta huolimatta ihailen jonkun verran heitä, jotka ruskettuvat. Mietin aina mahtavatko he käyttää ollenkaan aurinkorasvoja vai onko heidän värinsä kenties purkista eikä taivaalta. Nykyään mitään kun ei voi uskoa, mitä näkee, sillä lähes kaikki on huijausta (terve ajattelutapa, eikö?).

Kävin eilen hamstraamassa aurinkorasvoja tätä päivää varten, kun meillä on ollut vain 30 suojakertoimen tavaraa kropalle. Vichy oli alennuksessa apteekissa, joten piti ostaa sekin samalla, kun oon haaveillut tuosta aineesta jo viime kesänä. Sen pitäisi aktivoida melaniinin tuotantoa ja sekös sopii minulle. Epäilen kyllä mahtaako minun kehostani löytyä koko melaniinia ylipäätään. Netissä sitä myydään täällä* ja halvemmalla kuin apteekissa mielestäni. Niveaa ostin kroppaa varten täksi päiväksi ja jos tuon läpi rusketun, on se varmaankin aikamoinen ihme (netissä täällä*). Tavoitteeni on rusketusta enemmän selvitä tästä päivästä palamatta. Naamaan mietin ensin jotain apteekista, mutta sitten törmäsin alennuksessa olevaan Clarinsiin (tämä*), joka vaikutti hyvin kosteuttavalta, joten kokeilen sitä myös tänään.

Toivottavasti osaan kerrostaa mönjiä niin paljon, etten muutu kovin punaiseksi vielä keskipäivän jälkeen ja pystyn kuvaamaan naisten pelin myöhemmin ? Kaikesta huolimatta niin ihanaa, kun aurinko paistaa ja saan tänään valokuvata paljon! Nähdään kentillä!

Veikkausliigaa alempia sarjatasoja kuvatessa tuntuu, että vastaan voi tulla ihan mitä vaan. Vaikka valotaululla lukee TPS – AC Kajaani ja maksaa lipun mennäkseen katsomaan jalkapalloa, ei sillä rahalla välttämättä mitään jalkapalloa saa. Niin kävi keskiviikkona ja niin on käynyt monta kertaa ennenkin.

Peli kajaanilaisia vastaan oli suoraan sanottuna ihan järkyttävä. Olin 10 minuutin jälkeen valmis pakkaamaan kamat takaisin reppuun ja lähtemään katsomon puolella istuneen poikaystäväni kanssa jäätelölle, mutta sitten Ääritalo harhautti maalivahtia ja potkaisi ohi paikasta, josta minäkin olen aikoinaan Rockfutiksessa tehnyt maalin ja olin sentään juonut jaloviinaa pohjalle. Erittäin tyytyväinen olin silti kuvioon, jossa ymmärretään harhauttaa maalivahtia eikä vain potkaista palloa päin häntä ja sitten kävellä pää painuksissa pois paikalta.

Ennen ensimmäisen puoliajan loppua vaihdoin paikkaa ja pääsin kuulemaan kuinka luu tai joku muu napsahti mukavasti poikki AC Kajaanin pelaajan jalasta. Toinen pelaaja huusi tuomarille pää punaisena kato sen jalkaa ja minä olin, että mitä ihmettä te nyt vauhkoatte, minunkin jalkani menee noin, kun on vähän yliliikkuvat nivelet ? Nojuu, vähän pahemmin tuo koipi taisi mennä kuitenkin.

Minun reaktioni kuitenkin oli ensimmäisenä se, minkä AC Kajaani omalla käytöksellään oli saanut aikaiseksi. Heidän pelinsä oli maassa kierimistä, kaatumista, etenkin toisten kaatamista ja kaikkea, mikä sopii enemmän painiin kuin futikseen. Jos on pakko saada repiä toisten paitoja ja tahallaan roikkua jonkun jalassa kiinni omilla jaloilla, eikö voisi keksiä jonkun toisen lajin itselleen kuin jalkapallo? Se, että ambulanssi tilattiin paikalle ihan vahingosta johtuen, oli lähinnä ihme.

Toisaalta eilisten kotona käytyjen keskustelujen jälkeen mietin sitä TPS:n kautta ykkösessä, kun minä kuvasin heitä ekaa kertaa ja silloinhan TPS oli aika ylivoimainen. Ei paljon haitannut mitä repijöitä tuli vastaan, he painoivat päälle silti. Vai oliko silloin sellaisia? Ainakaan en muista, muistan vain sen kuinka TPS voitti matsista toiseen. Ja muistan senkin, että vastaavaa joukkuetta ei ole näkynyt kentällä hetkeen.

Yritän siis sanoa sitä jotenkin vaikean kautta, että jos vastustajan taktiikka on epäjalkapallo, eikö hyvän joukkueen pitäisi pystyä pääsemään siitä yli ja pyörittää vastustajaa oman mielen mukaan? Ja oli se vastustajan taktiikka sitten ihan vaikka vaan puhdas jalkapallo, eikö silti pitäisi pystyä vastaamaan siihen?

Tässä on julkaisukelpoiset kuvat. Siis enempää ei vain ole. Paska peli, paskat kuvat jne. Ei vain oikeasti ollut kuvattavaa. Ehkä ensi kerralla vähän paremmin.