Heiiii, voi vitsit! Piti kirjoittaa tämä postaus jo aamupäivällä, mutta muistin koko asian lenkin ja syömisen jälkeen vasta, kun oli jo kahvinjuontihommat meneillään ennen asioille lähtemistä. Enhän minä millään enää sitten ehtinyt.

Pitkästä aikaa vietettiin lauantaiaamu niin kuin meille on normaalia, heittämällä 5 kilometrin lenkki lähimaastossa. Kiivettiin Luolavuorelle ihailemaan auringonnousua, käytiin metsässä ja käveltiin Flöriin katsomaan onko mitään uusia viherkasveja tullut myyntiin. Oli oikein hyvä idea aamulenkki, vaikka vähän mietittiin mentäisiinkö vasta myöhemmin tuulen tyynnyttyä. Onneksi ei, sillä kaupassa käyntiin meni hieman enemmän aikaa, kun piti keksi- ja irtokarkkihyllyllä syynätä kaikki erikseen palmuöljyn takia. Päätin alkaa palmuöljydieetille nääs. Ja sitä muuten tungetaan ihan joka paikkaan.

Ollaan tällä viikolla hamstrailtu vähän uusia viherkasveja. Alkaa kevät ja kasvukausi olla jo mielessä, enkä millään malttaisi odottaa mullanvaihtoa. Ihanaa käydä läpi millaiset juuret milläkin meidän kukista on ja miettiä uusia ruukkuja heille. ? 

Meidän pesuhuone on karanteenitila uusille kasveille ja siellä lymyää tällä hetkellä 3 eri kaktusta, 2 minikokoista mattia, 1 kiukutteleva kilpipiilea (lausutaan kilipipiilea), 1 moonshine anopinkieli ja 1 lohikäärmeennahkalehtinen alokaasia. Joo. Lohikäärmeennahkalehtinen. Sen oikea nimi on Alocasia Dragon Scale.

Karanteenissa uudet kasvit ovat aina kuukauden. Siinä ajassa ehtii nähdä onko heissä jotain vääränlaista elämää ja jos olisi, ei tartuta ihan kaikkia muita samassa puutarhataloudessa eläviä. Nyt siis nämä joutuvat hengailemaan meidän pesuhuoneessa vielä 3 viikkoa vähintään ennen kuin pääsevät valoon.

Iltapäiväkahvien juomisen jälkeen tänään ollaan siivoiltu pari tuntia, kun kutsuttiin Maarit kylään katsomaan Putousta. Oli siis hyvä syy pistää paikat kuntoon. Vihdoinkin saatiin keittiöön matto paikoilleen ja vietiin jouluromppeet varastoon. Nyt on tosi kivaa, kun on jopa vähän siistiä ja seuraavaksi aletaan tehdä pizzaa. ?

Tällä viikolla olen päässyt taas tekemään tuttavuutta yhden elämään toisinaan kuuluvan sellaisen ominaisuuden kanssa, josta en tykkää yhtään. En pätkääkään. Sen asian nimi on väsymys.

Olin maanantaiaamuna väsynyt, mutta sen jo tiesinkin etukäteen ennustaa, sillä entisessä elämässä olin aina maanantaisin silmät ristissä. Se johtui usein alkoholin juomisesta viikonloppuisin, sisällä könöttämisestä, liikkumattomuudesta ja valvomisesta. Tiesin siis lauantaina jo lonkerotuoppiin tarttuessani maanantain olevan se entisaikojen maanantai, kun en saa itsestäni mitään irti ja urheilusta on ihan turha haaveilla.

Tuli tiistai ja minua väsytti edelleen. Olin ihan jäätävän väsynyt, kun illalla pääsin kotiin töistä. Minun olisi pitänyt käydä kävelyllä hakemassa Lookfantasticin boxi, mutta en vain kertakaikkiaan jaksanut. Kun nousin ylös sohvalta juomaan vettä, ajattelin kokeilla tehdä edes jonkun kotijumpan Yogaiasta. Löysin sieltä barren, jota olen aina halunnut kokeilla, ähisin 20 minuuttia ja menin suihkuun. Menin nukkumaan hyvissä ajoin, jotta kerrankin tulisi unta 8 tuntia arkena ja sehän auttoi: tänään olen taas kiinni elämässä. Niin ihanaa olla pirteä ja jaksaa tehdä asioita. En enää koskaan halua paluuta elämään, jossa jokaisena arkipäivänä vain väsytti. Mitään muuta ei ollut.

Väsymys ja pirteys arjessa ovat molemmat monen asian summia. Väsymystä minun kohdallani aiheuttavat huonolaatuinen (pienikin snapsi alkoholia vie seuraavan yön unilta laadun) ja liian vähäinen uni, huonosti syöminen, d-vitamiinin puutos, mahdollisesti alhainen ferritiini ja kipeäksi tuleminen. Pirteyttä taas edesauttaa kunnon yöunet, d-vitamiinin syöminen, rauta-arvoista huolehtiminen, kunnollinen ravinto ja säännöllinen liikkuminen mieluiten ulkona. Lisäsin näihin listoihin viittaukset ferritiiniin, vaikka en ole ihan satavarma tästä lausunnosta. En ole ihan varma väsyttääkö alhainen ferritiini minua, sillä arvoni on nyt jälleen 38 ja olen kuitenkin normaalioloissa ihan pirteä. Kunhan vain nukun tarpeeksi. Muistan kuitenkin ajan, jolloin olin väsynyt arjessa, mutta silloin minulla oli koko setti: sekä alhainen ferritiini että d-vitamiinin puutos.

Muitakin terveysasioita on nyt ollut mielen päällä kuin vain väsymys ja rauta-arvot. Minulta mitattiin kolesteroli ja sain tänään hoitajalta viestin, jossa kehoitettiin hoitamaan ruokavaliolla arvot hieman alhaisemmiksi. Pelkäsin tätä, sillä en millään haluaisi olla vielä sellainen ihminen, jonka jääkaapissa majailevat 17 % juusto ja Benecol. Ei herran jestas sentään. Ei, ei, ei.

Yllä mainituista kumpaakaan meille ei tule. Sen sijaan kaksi uhrausta suostun tekemään: voin luopua ranskalaisten syömisestä ja kermajuustosta. Olen myös alkanut syödä kauraleipää. Mitään muuta en aio tehdä ennen kuin olen keskustellut tästä koko asiasta jonkun lääkärin kanssa. On nimittäin hieman arveluttavaa sekin, että Suomessa on ohjeita kahta lajia kolesterolin mittaamiseen. Toiset ohjeistavat paastoamaan ennen verikoetta ja toiset taas eivät. Minä en tietenkään paastonnut.

Ahdistaa hieman koko kolesteroliasia, mutta jos tämä edesauttaa pudottamaan painoa hieman, ei se haittaa. Mitään isoja muutoksia en ala kerralla tekemään ruokavaliooni, sillä sellainen ei ole pysyvä muutos. Kaikki mitä muutan, täytyy olla helppoja ratkaisuja arjessa ja näin ollen pysyvää laatua. Muuten koko ruokavalion säätämissä ei ole mitään järkeä.

Mitä ajatuksia kolesteroli sinussa herättää? Tästä jo keskusteltiinkin hieman mun instatilin uusimman kuvan alla, mutta olen valmis keskustelemaan aiheesta lisää.