Hae
Mari Hietala

Tehokas kesälauantai

postaus sisältää mainoslinkkejä, merkitty *-merkillä
Tänään ei ole pahemmin ehtinyt makoilla, kun ollaan oltu aamusta iltaan menossa. Tarkoitus oli aloittaa päivä pyöräliikkeessä käymällä, mutta olivat Portsassa laittaneet puljun kiinni tänään ja lähteneet itse pyöräilemään. Suuntasimme Portsasta jokirantaan moikkaamaan mun vanhaa tuttua, joka oli lyhyellä vierailulla kaupungissa. Oli kyllä ihana nähdä, ai että.

Kahvipöydästä siirryimme jälleen liikekannalle ja kävimme Nummessa katselemassa seuraavaksi pyörätarjontaa. Ei niin innostanut, joten pohdimme pitäisikö mennä Länsikeskuksen tarjontaa katsomaan vai ihan vaan kaupan kautta kotiin. Päädyimme Länkkäriin. Jätimme auton Cittarin pihaan, kävimme vessassa ja Pentikin outletissa. Siellä osui kohdalle aika kivalla alennuksella puuvillasatiinisia petivaatteita, joten kiikutin kassalle yhdet. Sain outlet-hinnasta vielä lisää alennusta ja olin erittäin tyytyväinen alle 40 euron puuvillasatiiniasioiden uusi omistaja. Jälkikäteen kotona yritin googlettaa Pentikin petivaatteiden valmistusmaata, mutta ei löytynyt. Vaikuttaa olevan hyvin salaista tietoa.
Seuraavaksi jatkoimme matkaa seuraavaa pyöräliikettä kohti vain todetaksemme senkin olevan suljettuna. Siinä vieressä oli onneksi toinen liike, hieman vieraampi meille, mutta menimme rohkeasti tupaan kuitenkin.
Se liike oli raikas tuulahdus myyntityötä, palvelua ja tilan antamista asiakkaalle. Oli mukava jutella, mikä on jotenkin harvinaista täällä päin, sillä hyvin harvassa liikkeessä myyjä koskaan höpöttelee mitään. Usein tullaan kysymään ”mitä saisi olla” ja kun vastaa ”mää vaan kahtelen”, saa kyllä olla rauhassa lopun aikaa ja lähteä ostamatta mitään. Jos myyjä haluaisi oikeasti myydä, hän yrittäisi saada selville miksi asiakas tuli käymään. Sitä vaan ei saa tehdä kysymällä suoraan miksi olet nyt täällä vaan ihmisestä saa irti oikeasti mitä tahansa aloittamalla juttelun päivän säästä. ”On ilmoja pidellyt” ja normaali ihminen vastaa siihen ”juu niin on, onpa kyl kiva, kun piti mustikkaan ajaa pyörällä, mutta kun ei ole sitä pyörää”.
Multa kysytään töissä usein eri asioita, koska jotenkin mä tiedän kaikenlaista. Se johtuu siitä, että mä olen ihan saaterin kova höpöttelijä ja puhun kelle tahansa mitä tahansa. Ja aina höpötellessä turhuuksia, saa yleensä tietää kaikkea enemmän ja vähemmän olennaista. Esimerkiksi tällä viikolla opin monta uutta asiaa mulle täysin tuntemattomista ihmisistä ihan vaan juttelemalla siitä kuinka Turussa paistaa aina aurinko.
Saatoin vähän eksyä tällä tarinalla sivu-urille, mutta siis tämä siitä kuinka mua nyt vaan ihmetyttää se, miten vähään jotkut myyjät useimmiten tyytyvät. Setä, joka meille tänään alkoi höpötellä pyöräkaupassa, sai myös tehtyä kaupat. Hän kertoi monta eri tarinaa, mutta siinä samalla myös myi pyörän meille.
Niinpä tosiaan meidän Länsikeskuksen reissu sai sellaisen käänteen, että minä ajoin auton kotiin ja Tahkis tuli pyörällä perässä. Tosin mulla meni yli viisi minuuttia aikaa ottaa hänet kiinni autolla, kun jätkä paineli 25 km/h uudella pyörällään.

Ostettiin eilen uusia kirjoja. Kohta kuulkaa lähtee sijoitushommat! Minä ostin Sijoittajaksi 7 päivässä (*netissä täällä) ja Tahkis Miten sijoitan pörssiosakkeisiin (*netissä täällä).

Jos korvikset eivät ole vielä näkyneet tässä kanavassa, kerron nyt niiden olevan saadut yhteistyönä. 

Pyöräkauppojen jälkeen palasimme kotiin syömään myöhäisen lounaan, joimme kahvit ja lähdimme pitkälle kävelylenkille. Kävelimme Kuralan kylämäkeen auringon paahtaessa ja janoissamme viiletimme läpi Nummen asuinalueen kohti Kupittaan Citymarketia. Meiltä nimittäin loppui kaurahiutaleet ja oli pakko saada Riihipuodin kaurahiutaleita, koska ovat osottautuneet aika hyviksi.

Kupittaanpuistossa oli huoltotauko, vaniljamangopehmikset ja voi hyvänen aika kuinka hyvää oli. Suosittelen maistamaan! 

13 kilsan jälkeen maistui herkkusalaatti ja suklaa. Nyt väsyttää. Oli hyvin tehokas päivä ja ihan hyvä niin, koska meni taas muutama asia eteenpäin mukavasti. Ei tarvitse enää kulkea pyöräliikkeissä eikä pohtia, mitkä puuvillasatiinipetivaatteet hankkisin.

Huomenna tekisi mieli mennä mustikkaan ja treenata, mutta saa nyt nähdä. Mitään muuta ei ole vielä lyöty lukkoon kuin yksi futismatsi. Kaikki muu rakentuu sen ympärille.

Helppo pitsaohje

Kysyin viime viikolla instassa, että kiinnostaisiko, jos kertoisin kuinka mä pitsaa oikein teen. Useampi vastasi myöntävästi, joten päätin kuvata valmiit tuotokset sitten, kun seuraavan kerran pitsaa teen meille. Tänään oli se päivä. Kuvasin samalla instastoryyn pätkät pohjan tekemisestä, mutta tässä vielä koko juttu alusta loppuun.
Olen siis tehnyt pitsaa koko elämäni samalla ohjeella, koska pitsojani aina kehutaan enkä ole nähnyt syytä kokeilla muuta. Pitsaohje on alunperin minua jokusen vuoden nuorempien kotitalouskirjasta ja se on kaikessa yksinkertaisuudessaan tällainen:
puolikas hiiva
vajaa 2 dl vettä (n. 1 dl ja 3/4)
n. puolikas tl suolaa (ehkä ripaus vähemmän kuin puolet)
3 rkl rypsiöljyä
ruisleseitä purkista kaatamalla hieman sekaan
pari kaatoa hiivaleipävehnäjauhoja pussista (no okei, virallisesti 4,5 dl, mutta itse en ole mitannut enää vuosiin)

Huljuta hiiva kädenlämpöiseen veteen, suolat ja öljyt perään. Kaada ruisleseitä muutama ripaus nesteen päälle, mutta älä liikaa. Jos laitat liikaa, taikinasta tulee ihan kökkö. Ennemmin varovaisesti kuin reilusti ainakin aluksi, jotta näet, mitä tarkoitan tällä. Jos et halua käyttää leseitä, ei tarvitse, mutta itse haluan tuoda pitsapohjaan lisää kuituja. Lopuksi taikinaan sekoitetaan jauhoja. Ensin vähän, sekoitan yleensä lusikalla tässä vaiheessa. Toisella kerralla enemmän ja sitten sotken jo kädetkin. Vaivaan taikinaa niin kauan, että jauhot ovat kadonneet ja taikina tarttuu taas sormiin. Jauhoa voi lisätä vielä hieman, jos taikina on tässä vaiheessa liian löllöä. Kun olet tyytyväinen taikinaan etkä jaksa enää vaivata (joskus vaivaan tosi vähän ja hyvää tulee!), anna taikinan kohota liinan alla minimissään puoli tuntia.

Laita uuni kiertoilmalla 200 asteeseen tai normiasetuksilla 225-250 asteeseen. Tee joko yksi pellillinen pitsaa tai jaa taikina kahteen osaan ja tee kaksi pienempää pitsaa. Itse olen aiemmin laiskana tyttönä kaulinnut pohjan, koska se on nopeinta ja helpointa, mutta nyt olen opetellut uusia tapoja. Huomasin Kotipizzassa ukkeleiden tekevän pohjat reiluilla jauhoilla, joten kokeilin samaa. Paljon jauhoja alustalle ja sitten taputtelemaan pohjaa siihen päälle. Käännä pohja niin monta kertaa kuin pystyt ilman, että se menee rikki lisäillen jauhoja aina. Kun olet tyytyväinen sen pinta-alaan tai ei vain ole enää mahdollista saada siitä suurempaa, pitsa on valmis täytettäväksi.

Pitsaa paistetaan 10-15 minuuttia riippuen lämpötilasta ja uunista.

Meidän vakiotäytteet ovat nämä: kinkku-ananas-aurajuusto, tonnikala-ananas tai tomaatti-punasipuli. Joskus kinkku-tomaatti-punasipuli. Pitsapohjan päälle en koskaan laita mitään pyreitä vaan ihan rehellisesti jääkaappikylmää ketsuppia.
Olisikin kiva kuulla, mitkä sun lemppari pitsatäytteet ovat? Olisi kiva saada uusia ideoita omiin pitsoihin.