Vauva on täyttänyt 6 kuukautta jo pari viikkoa sitten, mutta meillä oli eilen vasta 6 kuukautisneuvola. Ajattelinkin nyt vähän kertoa hänestä, kun en ole tainnut sitä tehdä pitkään aikaan?

Hän on valtavan touhukas. Koko ajan joku ruumiinosa tekee jotakin, jalat vähintäänkin sätkii ellei hän ole jo mahallaan. Siitä on varmaan jo kuukausi kun hän oppi peruuttamaan ja sitten on vain odoteltu ryömimistä. Ei vieläkään tee sitä, mutta osaa vetää itseään eteenpäin, jos saa kiinni jostain. Tuolien luokse hän mielellään vetäisi itsensä, mutta ne liikkuvat hänen luokse. Viime viikon maanantaina hän myös osoitti kiinnostusta kiivetä ylöspäin, kun sattui kohdalle sopiva pöydänjalka. Olin kauhuissani, onneksi meillä ei ole kiipeilyyn vielä tässä iässä sopivia huonekaluja.

Luulen kyllä, että on enää päivistä kiinni ryömiminen. Lauantaina hän löysi sormensa jotenkin hassusti ja sunnuntaina oli kiskaissut pöytäliinaa pihtiotteella. Neuvolassakin testattiin helmien avulla ja kyllä hän tosiaan otti kiinni etusormella sekä peukalolla. Näppärä poika!

Kiinteät me aloitettiin tammikuun alussa ja nyt hän syö yhtäkkiä kuin hevonen. Hän saattaa vetää iltapuuroa melkein desin (tai onhan se valmiina yli desin, mutta tarkoitan tällä hiutaleiden määrää), Pilttiä menee helposti purkillinen eikä edes riitä ja hedelmäsoseet ovat kuin taivaanlahja. Erityisesti persikka makuna, ai että kun on hyvää! Pilteistä hänen suosikkinsa on perunaa ja lihaa, joten minä valmistin hänelle viime viikolla itse moista herkkua.

Vaikka hän syökin kiinteitä ähkyyn asti, se ei ole vaikuttanut imetykseen ainakaan vielä. Tissipoika 4ever.

Nukkuminen sujuu nykyään vähintään kahdella herätyksellä yössä, joskus saattaa olla useampi. Nukutan edelleen viereen, mutta nostamme siitä sitten pinnasänkyyn. Ennen kolmea herätessä imetän hänet olohuoneessa ja sitten taas kolmen jälkeen voin ottaa viereen. Neuvolassa sanottiin eilen, että joku muu rauhoituskeino käy myös, sillä tämän ikäisen ei enää tarvitse syödä nälkäänsä yöllä. En ole ihan vielä valmis ryhtymään muuhun, koska se tietää huutoa.

Ainiin, hampaita ei ole vieläkään!

Vauva-arki on viime viikkoina tuntunut ihan mukavalta. On helppoa lähteä päivisin käymään jossain, yhdistää lounastreffit ja kauppareissu esimerkiksi. Vaikka yöt eivät ihan priimaa ole, en anna sen haitata vaan puuhastelen päivisin mitä milloinkin. Eilen kävin lounastreffeillä Tahkiksen kanssa ja samalla reissulla kiersin kirppiksen. Viime yö oli ihan järkyttävää valvomista, mutta siitä huolimatta olen väsäillyt leipää yhden pr-tapahtuman myötä ja osallistunut pilatestunnille. Edelleen toivon hormonien suojelevan sen verran, etten täysin lamaannu, kuten normaalisti väsyneenä tapahtuisi.

Vauva-arki on kaikin puolin mielestäni nyt helpompaa kuin ennen. Just se, että lapsi viihtyy muuallakin kuin kotona ihan hyvin ja toisaalta häneltä saa paljon vastakaikua sosiaalisesti. Hän nauraa välillä katketakseen ja päryyttää, jos minä päryytän. Hänen päiväunien aikana ehtii joko tehdä jotain omaa, selata asuntoja, siivota, neuloa tai mitä vaan mitä huvittaa.

Tänään aloitin päivän tosiaan pr-tapahtumalla ja väsäsin itselleni leipää siinä samalla, kun tapahtuman aiheena oli leipäbaari. 😀 Lapsen päiväunien aikana kerkesin hyvin räplätä instaa, neuloa ja lukea uutisia. Myöhemmin päivällä muistin yhtäkkiä pilateksen ja näppäilin itselleni onlinejäsenyyden joogastudiolle, jonka kautta olin mamapilateskurssilla vuoden alusta. Se loppui viikko sitten, joten piti siis osallistua nyt ihan normaalille tunnille. Onneksi muistin ja osallistuin, sillä tunti oli ihan huippu!! Oon niin iloinen, kun oon löytänyt pilateksen!

* rosvofilee saatu

Oman mukavuutensa tähän nykyiseen arkeen toki tuo myös kevät ja lisääntyvä valo. On ihanaa, että lapsi kasvaa kesää kohti. 🙂 Jännä nähdä nimittäin käveleekö hän jo alle vuoden ikäisenä. Olisi ihana töpsöttelijä tuolla ulkona nurmikolla seurata ja noh, juosta perässä. 😀

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa