Katsoin perjantai-iltana Tubeconin gaalan, kun halusin vältellä opiskelua. Nykyään kaikki viikonloppuni koostuvat hyvin pitkälti opiskelun välttelystä. Olisin varmaan jo saanut kaikki tuhat raporttia tehtyä, jos välttelisin vähemmän, mutta ihan hyvin olen pysynyt aikataulussa välttelymetodillakin. Tubeconiin palatakseni: oli ilo kuulla blogien ehkä palaavan jälleen suosioon ja siitä innostuneena olen täällä taas kirjoittelemassa. Olen blogannut ristuksen monta vuotta, varmaan jo pian 20 (tarkalleen 17). Olen myös todella kiitollinen siitä, kun saan harjoittaa tätä touhua Vaikuttajamedialla. 😍

Kun edellisen kerran postasin, olin käynyt lenkillä ja Turussa lelukaupassa. Seuraavana päivänä me lähettiin Tuorlaan kävelylle upeaan lehtometsään, jossa onnistuin nyrjäyttämään nilkkani. Se oli se yksi ja ainoa kerta, kun menin metsään lenkkareilla enkä vaelluskengillä.

VAPPUVIIKON HYVÄT UUTISET TÖISTÄ

Vappuviikko oli odotettu, mutta ei vapun takia vaan työkuvioiden. Sainkin todella hyviä uutisia ennen vappua: saan jatkaa sitä työtä, jota olen tehnyt viime kesästä saakka määräaikaisena. Alla oleva kuva liittyy vappuviikkoon siten, että meikkasin kyseisellä BB-voiteella ekaa kertaa ja olen aika ihastunut siihen nyt. Se ei haise voimakkaasti ja sopii ihonsävyyn tosi hyvin! *Täältä saa.

Palkinnoksi itselleni vakkarisopparin allekirjoittamisesta hain töiden jälkeen tulppaaneja ja yhden iiriksen puutarhalta.

Kun pääsin kotiin töistä vappuaattona, lähdettiin syömään Pancho Villaan juhlan kunniaksi. Lemppariannokseni: quesadillas pariloidulla vuohenjuustolla ja tietysti paholaisenhillolla. Ai että.

Ja seuraana päivänä mentiin taas metsään. Käytiin kiertämässä Paimion Parantolan polku, vajaa 3 km kierros ja jonka varrella on myös laavu. Kierroksen alussa on osuus satumetsää, jonka kauneutta on vaikea selostaa. Se on paikka, joka vain täytyy nähdä.

Vapun jälkeisenä viikonloppuna lähdimme pitkästä aikaa Raumalle. Siellä sain hyvin edistettyä digitalisaatiokurssin viimeistä raporttia ja melkein kirjoitin sen alusta loppuun valmiiksi. Muutama osuus jäi tekemättä, jotka viimeistelin lopulta eilen.

TÄLLÄ VIIKOLLA: PIHAHOMMIA JA UUS TUKKA

Alkuviikosta olin ahkera ja kävin hieman möyrimässä kukkapenkissä. Siirsin kiviä ja lisäsin sekaan muutaman uuden kukkapenkin laajennusta varten. Siistin karpalon seasta kaikki pitkät ruohot pois ja aloitin kaivamaan reunukselle paikkaa, jolla ajattelin kiertää tuon kuorikateosuuden. Homma on samassa jamassa edelleen kuin tuossa kuvassa. 😄 Ehkä ensi viikolla voi jatkaa, kun tulee ihanan lämpöset kelit.

Keskiviikkona kävin osteopaatille näyttämässä Tuorlassa nyrjäyttämääni nilkkaa ja hän koitti tehdä sille jotain taikojaan. Eipä ole enää kipeä eikä taida olla niin turvoksissakaan. Eilen sitten taas pyöräilin heti aamulla Turkuun ja istahdin kampaajan penkkiin. Sain mielettömän ihanan kesätukan! 😍 Kun tulin kotiin päivällä, lepäilin hetken ja sitten aloin leipoa itselleni suklaavadelmakakkua. Nams!

Nyt on tosiaan saatu tehtyä useampia metsäretkiä ja se on tosi kivaa! Tekee lapselle niin hyvää seikkailla poluilla ja tottua luontoon. Ja mitä tuon opiskelun välttelyyn tulee, palautin eilen tuon vappuna aloitetun raportin ja nyt tarvisi tehdä kevätkaudelle vielä kuusi raporttia. 😄 Opiskelua siis vielä riittää, mutta ei haittaa, koska jokainen raportti on ollut opettavainen ja aiheet mielenkiintoisia. Seuraavan raportin kirjoitan kustannusjohtamisesta eikä sekään ole yhtään pöllömpi juttu. Oikeastaan yksi lempiasioistani liiketoiminnassa. Sitten jää enää viisi hankinnan raporttia, jotka hoidan ennen kesälomaa.

Nyt täytyy mennä syömään ja tekemään jotain. Seuraavaan kertaan! 👋🏻 Toilailuja voi seurata myös instassa. 🤪

Tässä kun terassilta on alkanut lumiraja vetäytyä talon seinästä koko ajan kauemmas, olen mielessäni kuvitellut kukkaruukkuja koko terassin täyteen. Koska viikkoa ennen kuin saimme avaimet tähän asuntoon satoi lumi maahan, en päässyt istuttamaan krookuksia enkä mitään muutakaan tätä kevättä varten. Niinpä joudun kevään kukkasipulit tänä vuonna istuttamaan ruukkuihin ensin ja myöhemmin sitten iskemään maahan.

En pääse irti kuitenkaan siitä kuvasta päässäni, että on jo kunnolla kevät ja ne ruukut sipuleineen uskaltaisi laittaa ulos. Alkoi harmittaa, etten ostanut viime syksynä lumikellojen sipuleita ollenkaan. Nyt olen alkanut miettiä niitä kuinka ihanat ne ovat, kun ne puskevat lumesta ennen mitään muuta ja sen jälkeen tulevat krookukset. Onneksi oli eilen aikaa lähteä käymään Plantagenissa, josta löytyi kaikkia ihania kevään kukkasipuleita, kuten lumikelloja, helmililjoja, krookuksia ja narsisseja. Olisin oikeasti halunnut Viherlassilaan, mutta se oli mennyt jo kiinni. Joku toinen kerta sinne sitten.

Jotenkin hullua, mutta sain heti mielenrauhan, kun sain hankittua lumikellon. Samalla ostin yhden narsissin alun (joita tarvitsen kyllä lisää, koska haluan eteen yhden ja taakse lisää), daalioita ja liljoja. Yritän muistaa olla ostamatta daalioita enempää, koska en määräänsä enempää viitsi niitäkään talvisäilöä.

Kukkapenkkeihin olen ajatellut liljojen ja pionin lisäksi istuttaa jättilaukkaa, syysleimua ja unikoita. Muusta en vielä tiedä, täytyy mennä kunnolla kevään tullen kiertämään puutarhoja. Tulppaaneija minulla on myös sipuleina, joten nekin täytyy laittaa maahan ruukkujen kautta.

Tänään osui ekaa kertaa aurinko keittiöön 💛

On kyllä metkaa päästä tekemään pihaa ihan puhtaalta pöydältä. Olisi ihana laittaa joku omenapuukin, mutta sen pitäisi olla ”puuta pienempi pensas”, joka on siis ohjeena täällä. En ole oikein ehtinyt katsella mitään pensasvaihtoehtoja, vaikka jotain näkösuojaa takapiha kovasti kaipaisi. Onneksi tämä ei ole sellainen projekti, jonka pitäisi olla valmis juuri tänä vuonna. On nimenomaan ihanaa, kun pihaa voi laittaa asia kerrallaan, vähän niin kuin tämä meidän koti täältä sisäpuoleltakin.

Onko sulla oma puutarha? Jos on, mitä kaikkea siellä kasvaa?