Vanhalinnan metsäpolut Liedossa
Mun piti postata jo torstaina, mutta meillä oli vieraita, hain auton huollosta ja harrastin pilatesta, joten ei sitten enää illalla riittänyt virtaa mihinkään. Eilen oli tarkoitus kirjoitella niitänäitä, mutta sitten lähdinkin aamulla kirppikselle pojan kanssa ja illalla mentiin kauppaan. Se oli siis aikalailla taputeltu sekin päivä. Mutta nyt sitten! Tänään käytiin tutkimassa Vanhalinnan metsäpolut Liedossa, koska kelit ovat täydellisen kohdallaan ja minä olen kaivannut metsään jonkun ikuisuuden. Lisäksi tällä hetkellä kaikki muu tekeminen kuin twitterin ja uutisten lukeminen on parasta.
Niin, mitkä ihmeen Vanhalinnan metsäpolut? Liedon Vanhalinnassa on tarjolla ihan Aurajoen rannassa meneviä pätkiä, linnavuorelle nousu sekä metsässä kulkeva luontopolku (täältä löytyy kartta). Minä halusin nimenomaan metsään, joten valitsimme reitiksi Historiapolun, joka on noin 2 kilometriä pitkä ja menee tosiaan metsän puolella. Oikaisimme kyllä lopussa, koska emme halunneet enää kiipeillä jäisillä poluilla. 🙂 Tahkis kantoi lasta rintarepussa, joten kaatuminen ei ollut vaihtoehto.








Sää oli tänään ihan huikea ja niin mahtava oli päästä edes käymään vähän metsän puolella. Nähtiin metsäjänis!! Käpytikat huutelivat myös ja korppikin lenteli pellon yli.
Kunto on kokenut todella kovan kolauksen ja vähän kömpelökin olo oli, kun yritin keksiä miten pääsisin yhden jäätikön yli kaatumatta. Huomaa, ettei ole jalka noussut puoleen vuoteen kovin ahkeraan, mutta onneksi suunta on aina ylöspäin kun sohvalta lähtee.
Joimme kuksakahvit vasta ihan lopuksi auton lähistöllä ja imetin lapsosen siinä samalla ennen kuin poistuimme paikalta. Yritän vältellä edelleen kahvin juomista, mutta kuksakahvista en kieltäydy. Sen verran makoisaa oli auringon lämmittäessä ja hiljaisuutta kuunnellessa. Oli ihana retki ja Historiapolku oli just sopivan pituinen vauvan kanssa. 🙂 Pitää käydä kesällä uudelleen!
Huikeat seikkailut Tahkiksen kanssa vuodesta 2018
Katsoimme eilen illalla Spider Man -leffaa, jossa käväistiin Euroopan puolella ja tänään yksi jakso The Grand Touria. Ne saivat haaveilemaan jostain kunnon ajeluretkestä Eurooppaan sekä Englannin maaseudulle. Ai että olisi ihanaa nähdä Saksan linnoja, Hollannin tulppaanipellot ja Englannin muuten vaan pellot. 😀 Skotlanti myös houkuttaa, mutta siellä voisi vaikka asua. Minulla on näin aikuisiällä järjetön palo ulkomaille, vaikken todennäköisesti uskalla lentää enkä siis ole missään Norjaa ja Ruotsia kauempana koskaan käynyt. Tämä seikkailuista haaveilu inspiroi muistelemaan mun ja Tahkiksen vanhoja retkiä, joten tässä postauksessa käyn läpi meidän huikeat seikkailut aikojen alusta.
Aloitimme seikkailumme varovaisesti käymällä Porvoossa, josta ajelimme Hämeenlinnan kautta Raumalle. Ei siis kovin villiä tosiaankaan. Porvoota ennen olin tietysti vienyt Tahkiksen käymään Ähtärissä kanssani ja onneksi vein, sillä Ähtärissä ei olla taidettu käydä sitten vuoden 2019. Parit perinteiset pohjalaisbileet oli siis alla ennen kuin siirryimme harrastamaan retkeilyseikkailuja.

Porvoo 2018

Arpainen 2019
2019 kerkesi paljon
Kesälomalla 2019 otimme suunnaksi Norjan. Lähdimme pösöllä kohti pohjoista ja tarkoitus oli ajaa Kilpisjärvelle asti, mutta jouduimme muuttaa suunnitelmaa kelin takia ja jäimme yhdeksi yöksi Tornioon. Siitä jatkoimme Kiirunaan ja sitä kautta Norjaan. Palanen minusta jäi Ruotsin ja Norjan rajalle, Riksgränseniin, kaikessa karuudessaan niin upea. Pakko joskus vielä päästä Abiskoon, joka ilmeisesti on jonkinlainen vaeltajien mekka, ainakin siitä vaeltajien määrästä päätellen, joka silloin siellä nähtiin.
Kävimme kääntymässä Lofooteilla turskalta haisevassa kylässä ja sitten ajelimme takaisin pohjoiseen. Yövyimme Skibotnissa ja palasimme Suomeen. Koska lomaa oli jäljellä, ajoimme Suomen halki Hossaan ja kävimme kävelemässä Ölökyn ylityksen.

Kabelvåg 2019
Hossan reissun jälkeen käväisimme vielä syksyllä tutustumassa Pieneen Karhunkierrokseen ja nähtiin ekat kuukkelit ikinä. 🙂 Vuosi 2019 oli kovin täynnä seikkailuja.
2020 TELTTAILTIIN
Vuodesta 2020 mainittakoon lähiseuturetkeilystä telttaretket niin Liesjärven kansallispuistoon kuin Teijoonkin. 2020 kesälomalla suuntasimme jälleen pohjoiseen, tällä kertaa aloitimme Kuusamosta ja päätimme seikkailut pohjoisessa UKK-vaellukseen (eka, toka ja kolmas päivä).

Liesjärvi 2020

Urho Kekkosen kansallispuisto 2020
Sitten tulinkin raskaaksi ja viimeisin teltassa vietetty yö on ollut UKK-vaelluksella. Vaelluskengät minulla oli jalassa viime vuonna ehkä 3 kertaa. Kunpa pääsisi pian taas! Seuraavilla seikkailuilla meillä on sitten kolmaskin osanottaja mukana. 🙂


0