Instagramissa jokin hyvinvointitili utelee minulta tällä hetkellä, miten hoidan hyvinvointiani tai mitä kaipaan avuksi sen suhteen. Vastaukseni on, etten yhtään mitään. Minulla on nyt meneillään ruuhkahelmikuu, sillä yritän hoitaa opiskelujen suhteen paria eri kurssia eteenpäin samalla, kun käyn töissä ja Henriikan uintikurssilla. Näiden lisäksi minulla olisi keskiviikkoisin tanssi, mutta olen skipannut sen nyt kahtena viikkona, koska yksinkertaisesti on vain nyt liikaa ohjelmaa arjessa.

Ymmärrän kyllä miksi yritetään kysyä, miten sitten se hyvinvointi. Eihän kenenkään hyvinvointi pysyä hyvänä, jos kalenterissa on liikaa kaikkea. Tiedän. Mutta arvatkaa mitä? Ei ihminen mene rikki, jos joutuu pusertamaan yhden kuukauden äärirajoilla. Äärirajatkin riippuvat täysin siitä kuinka hyvä fyysinen kunto ihmisellä on ennen pusertamisen aikakautta. Väitän, että jos en olisi alkanut kävellä tammikuussa, en pystyisi tähän kaikkeen näin täysjärkisenä kuin nyt.

Suosittelen siis edelleen kävelyä. Turha minulle on yrittää myydä mitään valmennuksia instan kautta, koska minun pitää itse löytää oma tieni ja olen sen oikeastaan jo löytänytkin. Kävelen ja syön lautasmallin mukaan. It’s so easy when you know how it’s done laulaa The Sounds ja Mari.

Totta puhuen viimeiset pari viikkoa olen hieman laiskotellut kävelyn suhteen. Joka päivä ei ole tullut välttämättä edes kuutta tuhatta askelta. Pidän 7000 askelta semmoisena sopivana määränä, kymppitonni on jo tosi hyvä. Olen kuitenkin nyt hidastanut tahtia, jotta palaudun paremmin. Nyt on niin paljon hommaa opiskelun suhteen, että keskityn ylläpitämään kuntoa lähinnä ja maaliskuussa pärähtää taas isompi vaihde silmään. Silloinhan voi jo ruveta pyöräilemäänkin toivottavasti.

Tänään kävimme kävelemässä Littoistenjärven jäällä, koska oli aurinkoinen päivä ja jäällä kävely näyttää kivalta. Olen tietysti moista harrastanut lapsena Vimpelissä, joten mikään uusi juttu tämä ei ollut. Lapselle reissu saatiin myytyä lämpöisellä kaakaolla.

Olen kotona ollessa joka välissä yrittänyt kirjoittaa raporttia ja siinä jopa onnistunutkin. Tuntuu, ettei jotenkin jaksa tälle päivää enempää. Huomenna jatkan ja tiistaina ehdin myös onneksi. Torstaina pidän opiskeluvapaan.

Onko sulla ruuhkahelmikuu?

Tällä viikolla oli ahdistavan paljon menoja, jotka oli pakko hoitaa ja vielä lisäksi ehtiä tietysti harrastamaan liikuntaa. Muistan mun ikivanhan uuden vuoden lupauksen: priorisoi liikunta, koska yleensä kaikki menee aina lenkkeilen edelle ellei pidä huolta asiasta. Niinpä nyt jännityksellä odotan, miten saan pidettyä kiinni askeltavoitteen täyttymisestä normaalissa arjessa. Tällä viikolla meillä oli nimittäin vähän erilaista, kun miehen äiti oli meillä kylässä viikon verran. Ilman häntä en olisi päässyt lenkille heti töiden jälkeen vaan olisin joutunut odottelemaan iltamyöhään, kun mies oli iltavuorossa. En olisi myöskään päässyt uintikurssille, jonka ensimmäinen kerta oli tämän viikon torstaina.

Pakollisia menoja meillä oli yksi lapsen juttu ja autohuolto. Molemmat sain hoidettua onneksi hyvin ja itseni myös sinne uintikurssille. Näiden lisäksi kävin tanssitunnilla keskiviikkona. Sekin olisi jäänyt tekemättä, jos olisin ollut kahdestaan lapsen kanssa.

Lenkkeilemässä kävin maanantaina, tiistaina, perjantaina, eilen ja tänään. Välillä lyhyemmin ja välillä pidemmin. Perjantaina oli tiukoin aikataulu, kun kävin kipittämässä jotain 2,5 km, leivottiin porkkanakakku jossain puolessa tunnissa ja sitten lähdin hakemaan miestä töistä. Mentiin Myllyyn ostamaan lapselle uudet talvikengät ja luistimet.

Näin sitä siis ehtii liikkua, kun saa apua. Normaalissa tilanteessa lenkkeily vaatii suunnittelua ja joskus tietysti on päiviä, kun jotkin muut asiat saattavat mennä edelle.

Ensi viikolla kävelen kahtena päivänä töihin enkä mene erikseen lenkille. Keskiviikkona olisi taas tanssi, mutta minulla alkaa myös yksi kurssi, jonka luennot ovat samaan aikaan. En vielä tiedä, mitä teen asian suhteen, kumman siis valitsen. Torstaina menen lenkille, samoin kuin lauantaina ja sunnuntaina.

Jalat ovat jo onneksi aika tottuneet kävelyyn ja kuntokin on huomattavasti parempi. Kun jaksaa ensimmäisen viikon vääntää, alkaa jo tuloksia näkyä.

Haluatteko tietää missä uimisen suhteen mennään? Opin viimeksi liukumaan. 😁 Lupaan tehdä postauksen erikseen sinä päivänä, kun osaan uida kunnolla.