En koskaan uskonut kirjoittavani tällaista otsikkoa blogipostaukselle kuin nyt kirjoitin, mutta kyllä, meille tulee vauva. Tätä on kamalan vaikea uskoa todeksi, mutta on tässä nyt kaiken maailman verikokeissa ja neuvoloissa hypätty, että kai se on uskottava. Mahakin alkaa jo vähän näkyä, joten ajattelin nyt olevan hyvä aika kertoa tämä asia koko maailmalle. MEILLE TULEE VAUVA!!

On ollut vaikeaa kirjoittaa ihan muista asioista, kun tuntuu, ettei niitä muita asioita oikein paljon ole. Raskaus vaikuttaa kaikkeen nyt. Esimerkiksi piti tässä viettää siivousiltapäivää, mutta tein yhden pakollisen asian ja sitten pakenin takaisin sohvalle, koska oli niin raskasta. Kaikki tavallinen on nykyään hieman työläämpää kuin ennen.

Silloin, kun en vielä ollut raskaana, olin todella epäkiinnostunut mammablogeista ja ylipäätään mammabloggaajista. Tuntui, että niitä oli kuin sieniä sateella. Nykyään pystyn jo seuraamaan instassa mammaihmisiä ja raskauden myötä olen yhtäkkiä kovinkin kiinnostunut muista ketkä ovat raskaana tai jo synnyttäneet. Aikoinaan vannoin, että minun blogistani ei sitten tule mitään mammablogia, heh! Sen verran taidan ottaa takaisin, että haluan jakaa ainakin tämän raskausajan kanssanne. Muiden blogeista on ollut tosi kiva lukea alkuraskauskokemuksia ja kyllä täällä eilen googletettiin jo vaunusettejäkin.

Nyt on siis meneillään raskausviikko 15. Kaikki on mennyt hyvin tähän asti! Pahoinvointeja ei ole ollut, mitä nyt kahvi ällötti jossain kohtaa niin paljon, etten pystynyt kaupassa menemään niille hyllyille ja kenkäosasto, se vasta pahalle haisikin.

Mitäs muuta? Liikuntaa olen tähän asti pystynyt harrastamaan ongelmitta paitsi viikko sitten alkoi jotkut ihan jäätävät liitoskivut, jotka tuntuvat aktivoituvan, jos minä olen liian pitkään aktiivinen. Eilen käveltiin kylillä neljä tuntia ja loppupäivä menikin sitten jännittäessä pääseekö sohvalta vessaan, kun jokainen askel sai menemään kaksinkerroin. Tänään olisin halunnut vielä juoksemaan, mutta on varmaan pakko ottaa nyt vähän rauhallisemmin.

Olipa mukavaa tunnustaa tämä, hih!

Seuraa seikkailujani instassa ♥

Vaikka ystävänpäivästä tuleekin ensimmäisenä mieleen amerikkalaisten hapatukset, on se mielestäni tärkeä sekä ystävyyden että rakkauden päivä. Minulle ainakin tekee hyvää muistaa ystäviä, sillä en mitenkään liian aktiivisesti viime aikoina ole nähnyt ystäviäni. Vuosi sitten minun piti aktivoitua, mutta sitten tuli korona enkä sen jälkeen ole nähnyt ketään kuin pari kertaa. Pahin pelkoni alkaakin pian olla se suostuuko kukaan enää lähtemään kanssani kahville sitten, kun tämä pirun korona on ohi.

Eniten olen viimeiset kolme vuotta viettänyt aikaani nykyisen parhaan ystäväni, poikaystäväni kanssa. Siksi tuntuukin hyvältä juhlia ystävyyden lisäksi myös rakkautta. Ystävänpäivä osuu meidän kannaltamme siihen hetkeen, kun voimme juhlia parisuhdettamme. Tapasimme ensimmäistä kertaa ystävänpäiväviikolla, joten meillä on jonkin sortin vuosipäivä näihin aikoihin.

Meidän päivämme tänään alkoi nukkumalla pitempään kuin eilen (ainakin siis seitsemään!) ja noustuamme ylös Tahkis teki puuroa minun neuloessa. Ryhdistäydyin aamupalan jälkeen ja leivoin porkkanakakun. Sen jäähtymistä odotellessa kävimme ulkona katsomassa millainen meno lintujen ruokintapaikalla on ja parturoimme kiinanruusut kevätkuntoon. Lopulta pääsin kuorruttamaan kakun, söimme lounasta ja pääsimme vihdoin maistamaan herkkukakkua. Tein sen muuten tällä Sallan blogista löytyvällä reseptillä, joka on ihan paras porkkanakakkuohje!

Kun olimme tarpeeksi kauan ihailleet kaunista auringonpaistetta sisätiloista päin, puimme juoksukamat päälle ja lähdimme käymään lenkillä pitkästä aikaa. En ollut juossut pariin viikkoon, joten halusin nähdä kuinka se sujuu ja tietysti piti taas mennä kynnyksen yli, jotta ei olisi niin vaikeaa arkena lähteä lenkille. Tauko ei koskaan oikein tee hyvää näille harrastuksille. Hiihto sen sijaan oli tehnyt kunnolle hyvää, sillä sykkeet oli tosi helppo pitää alhaisina ja olin tosi tyytyväinen keskisykkeeseen, joka pysyi helposti tavoitteessa.

Nyt on päivä melkein jo ohi ja huomenna taas töihin. Ajattelin vähän neuloa, kun ei nyt ihan vielä tarvitse mennä nukkumaan, vaikka väsyttääkin jo mukavasti. Sain Hnetur-paidan toisen hihan valmiiksi eilen ja nyt olen aloittanut toista. Enää viikko ja paita on valmis!

Toivottavasti sulla on ollut ihana ystävänpäivä tänään! ♥