Meidän ensimmäinen viikko tänä vuonna on sisältänyt hyvin paljon siivoilua ja järjestelyä. En tiedä mistä nyt tuulee, enkä ole ehtinyt pysähtyä sitä miettimään pahemmin, kun koko ajan on ollut kauhea tohootus päällä. Joka päivä on joku oma projekti siivoilun suhteen.

Kaikki alkoi kai siitä, kun vihdoin hankimme ns. imetysnojatuolin Ikeasta. Se on hieno ja mahtava. Paljon parempi imettää kuin meidän sohva ikinä. Eikä se nyt pelkästään imetysvaltaistuin ole, voi siinä neuloakin. 😀 Joka tapauksessa, tuolin kokoamisen jälkeen vaihdoimme sohvan divaaniosan toiselle puolelle ja sitä seuraavana päivänä Tahkis järjesteli vaatehuoneensa uusiksi. Sitten minä kävin omaa vaatekaappiani läpi ja järjestelin myös.

Eilen kävin läpi kenkiäni ja laitoin kierrätykseen lähes kaikki korkkarit sun muut vanhat jalkineet, joita en käytä enää. Muutamia toki säästin, kun ihan kaikesta en tietenkään voinut luopua. Tänään rahtasin pari säkillistä kenkiä kierrätyslaatikkoon ja samalla reissulla hain Postin automaatista lajitteluastian, jonka tilasin alkuviikosta. Saadaan metallit, lasit ja pahvit pois keittiön tasolta notkumasta.

Lajitteluastian koko vaatii lisäjärjestelyä, jos sijoitamme laatikon eteiseen. Täytyy tyhjätä yksi lipasto kokonaan, jotta sitä voi siirtää. 😀 Lisäksi mun tarvii vielä vähän käydä vaatteita läpi omasta kaapista. Tekemistä siis riittää! Tuleepahan tehtyä nämä asiat nyt, kun on kelejä ettei vauvan kanssa viitsi ulos.

Vaatekaapin sisältö mua masentaa, eikä siksi etteikö siellä olisi kivoja vaatteita vaan siksi, kun en mahdu niihin nyt. Eikä niistä monikaan ole käytännöllisiä imetystä ajatellen. Makuutan siis nyt vaatteita ihan turhaan kaapissani odottamassa parempia päiviä, jotka joskus toivottavasti vielä tulevat. Eihän sitä tiedä, jos imetyksen lopettaminen ei taikaiskusta saakaan minua laihtumaan. Haluan silti luottaa siihen, että laihdun tuolloin, koska imetys itsessään ei minua ainakaan laihduta. Ja mitähän ihmettä puen päälleni kesällä. 😀 Kääk!

Jos vaatekaappia ei siis ajatella, tulee näistä järjestelytalkoista tosi hyvä mieli. Ihana saada paikkoja kuntoon pitkästä aikaa ihan kunnolla. Tällaista siivoilua ja järjestelyä ei nimittäin kesäaikaan ainakaan ehdi harrastaa.

🙂

Meillä oli lauantaina kunnon kotipuuhastelupäivä, kun ryhdyimme iltapäivällä järjestelemään paikkoja. Aloitimme purkamalla Tahkiksen työpöydän makkarista ja siirsimme sen olohuoneeseen ikkunan alle. Siinä samalla tuli pestyä ikkunat ja imuroitua tietysti kaikki mahdolliset nurkat. Minä siirtelin omia sotkupaperikasojani paikasta toiseen lopullista selvittelyä odottelemaan (jonka olisi voinut tehdä vaikka jo pari vuotta sitten) ja olin uuvuksissa vähän väliä sisälämpötilamme takia, joka jo monetta päivää huiteli jossain 24-26 asteen välillä. Parin tunnin touhuamisen jälkeen pöytä oli saatu siirrettyä vihdoin ja minä kaivelin romua vaaterekkini alta piilosta ahdistuen siitä, kun en oikein tiennyt mihin ihmeeseen ne kaikki kamera-asiat sun muut tunkisi jatkossa. Vaaterekki nimittäin täytyy ehkä purkaa jossain kohtaa, sillä ei se oikein sovi sisustukseen enää sängyn siirtämisen jälkeen. En pidä liian täyteen ahdetuista seinistä, vaan huonekaluilla täytyy olla tilaa hengittää.

Pienen ruokatauon jälkeen jatkoimme hommia. Tahkis kasasi tietokoneensa ja päätti samalla vaihtaa osia siihen, mikä tarkoitti parin tunnin lisähommaa, koska lopulta piti asentaa Windows uusiksi ja ihmetellä miksei näyttöön enää tule kuvaa. Nuo asiat tuntuivat niin kaukaisilta, sillä siitä on noin seitsemän vuotta, kun olen itse joutunut tappelemaan pöytäkoneeni kanssa. Itse asiassa sitä pöytäkonetta ei enää ole olemassa, sillä Tahkis nyysi siitä toimivat osat itselleen. 😀 Täytyy toivoa, ettei minulle iske vanhoilla päivillä joku wowitushimo.

Lopuksi, kun olimme jo molemmat ihan rikki, siirsimme viimeisillä voimillamme sänkyä, jotta saimme vauvan tulevalle sängylle tilan. Eikä sittenkään vielä hommat loppuneet, koska aivan liian massiivinen ja räjähtänyt peikonlehti vaati pienen kasvistetriksen ennen kuin sain toiselta puolen sohvaa siirtyneen korituolin paikoilleen. Meinasi todella loppua usko kaikkien uudelleen sijoitettavien huonekalujen kanssa, eikä taistelu ole edes lopullisesti ohi vielä, kun olisi pari hyllyä, joille ei ole mitään paikkaa. Kotipuuhastelupäivä tuotti tulosta sen verran, että pystyi menemään tyytyväisenä nukkumaan ja lähteä lomailemaan hetkeksi.

Mittarimatokin oli aivan uuvuksissa lauantaina

TAISTELUVAMMAT JA MUUT MIETTEET

Iloinen olen siitä, kun saatiin niin paljon aikaiseksi lauantaina ja nyt on tosiaan joku paikka vauvalle valmiina. Eihän näistä raskauksista koskaan voi tietää, mitä tapahtuu ja muutenkin alkaa olla aika tehdä isommat hankinnat pienten lisäksi. Ei tarvitse siis aloittaa raivauksesta, kun se on nyt vihdoin tehty.

Yllättävän hyvin pystyin edelleen nostelemaan juttuja ja touhuamaan itseni uuvuksiin ilman, että tuntui kohdussa mitenkään. Ainoastaan jalkapohjat olivat ihan rikki kovalla alustalla tepastelusta ja nyt olenkin niiden kanssa ollut ihan ihmeissäni tässä pari päivää. Eilen kävin lenkillä ja huljuttelin jalkani järvessä sen jälkeen. Se vei turvotusta nilkoista kivasti pois ja teki hyvää oireilevalle plantaarifaskiitille.

Onneksi nyt saa olla rauhassa monta päivää ennen kuin on taas seuraava kotipuuhastelupäivä ja tarvitsee palata miettimään ylimääräisten kirjojen sekä muutaman huonekalun kohtaloa. Todennäköisesti helpoimmalla pääsee, kun kantaa ne vain suoraan varastoon ja unohtaa niiden olemassaolon.

Seuraa seikkailujani instassa! 🙂