Juon aamuteetä TPS-mukista, kuten aina pelipäivänä. Tänä iltana suuntaan jälleen kohti Veritas Stadionia, kun siellä pelaavat TPS ja vanha tuttu FF Jaro kloppiajoiltani. Pienen internetin tutkimisen jälkeen voin todeta nähneeni Jaron viimeksi vuonna 2017, vaikka enpä kyllä muista pietarsaarelaisten jalkapallosta oikein yhtään mitään. Kai he jotain osaavat, toivottavasti.

Keskiviikkona kävin Veritaksella syömässä pullaa ja juomassa kahvia ennen ottelua, jossa TPS sai vastaansa vanhan tutun Valkeakoskelta. Kun kävelin Hakan fanien ohi, en voinut olla muistamatta kuinka minullakin luki joskus Haka rinnassa. Hyhhyh. Se oli sitä aikaa, kun SJK kävi vierailemassa Valkeakoskella ja Tehtaan kentällä apilakin kukki vielä. Pakotettiin laittamaan SJK-huivi piiloon ja Hakan liivi päälle. Sittemmin en ole pahemmin logoista ja huiveista välittänyt, mutta niin on mennyt Hakan kenttäkin huonompaan suuntaan, kun ovat rullanneet oikean nurmikon pois ja laittaneet tekonurmen tilalle. Siinä ei apila enää kuki eikä Hietala ota taidekuvia.

Onneksi Turussa on oikea nurmikko. Se on kaunis ja tuoksuu hyvältä.

Kuvasin eri kameralla kuin yleensä, sen ehkä huomaa kuvien väreistä. Tai lähinnä nurmikon väristä. Testasin yhtä kameraa ja päätin vetää koko matsin sillä. Totuttelu uuteen vempeleeseen vie aina aikaa, joten muistikuvat pelistä ovat aika hatarat, koska keskityin vain kuvaamiseen.

Toisella puoliajalla huomasin Lepolan peliasun olevan maailman täydellisin vaaleansininen ja jäin miettimään miksen minä omista mitään vastaavan värisiä vaatteita. Pitäisi hamstrata pelkkää sinistä ja vihreää koko vaatekaappi täyteen.

Olisin halunnut kirjoittaa jotain järkevää jalkapallosta tähän, mutta en yksinkertaisesti muista siitä mitään. Kun kysyn kotona kommenttia, vastaus on ”paska peli”. En muista sitäkään oliko vai ei, sillä olin ilmeisesti kuvaamisen lumoissa koko matsin ajan. Ehkä ihan hyvä niin.

Huomenta! Kesäkuun eka päivä! Hui! Kesää on taas odotettu ja nyt se vihdoin on virallisesti täällä, niin parasta! Eikä pelkästään edes se, että mentiin kesäkuun puolelle vaan meillä alkoi loma just!

Aina loman alkaessa työpaikan taakseen jättäessään ihminen huokaisee helpotuksesta ja pohtii skumppapullon avaamista. Meilläkin oli skumppa kylmässä, mutta loppujen lopuksi ei edes korkattu sitä vaan syötiin, käytiin kuvaamassa räkätin poikasia, käytiin kaupassa ja lopuksi vielä lähdettiin vähän kauemmaksi kauppaan hakemaan mun Elloksen paketti, jossa oli mielipiteitä todennäköisesti jakava tiikerimekko* sekä kiva napillinen vihreä hame*.

Taidetaan aamupalan syömisen jälkeen suunnata asioille Turkuun ja päivällä johonkin kyttäämään kameran kanssa eläinpoikasia. Lomalla parasta on se, kun ei ole tarkkoja suunnitelmia ja jokainen päivä menee eri tavalla.