Uusi vihollinen: hikoilu
Olen taas tänään päässyt nauttimaan viileydestä, ai että! Hikoilu on joinakin päivinä ollut niin jäätävää, etten enää tiedä, mitä tässä pitäisi juoda nesteytyäkseen. Olen lähemmäs jo kuukauden verran hikoillut etenkin öisin niin paljon, että lähes vihaan hikoilua tällä hetkellä. Oikeastaan kyllä vihaankin. Haluaisin viettää edes välillä sekä päivän että varsinkin yön hikoilematta yhtään. Tänään on jo päästy lähelle sitä, vaikka pian alkaa taas kuumottaa jostain syystä. Kyttään edelleen sääennusteita ja tällä hetkellä näyttää ensi viikolla olevan kolme paskaa päivää: tiistai, keskiviikko ja torstai. Kaikkina noina päivinä lämpötila on kolkyt, muina vain 25 tai 26. Ei auta kuin yrittää selvitä päivä kerrallaan.
Koska nesteytys tuntuu niin vaikealta näin viimeisillään raskaana, en halua miettiä, mitä se on heillä ketkä juuri nyt imettävät. En itse varmaan selviäisi moisesta touhusta ollenkaan, kun ihan vaan tämä yhtenä kappaleena oleminenkin on näin vaikeaa. En silti haluaisi ihan vielä synnyttää, sillä en halua vauvaa tähän pätsiin, hänen on todennäköisesti parempi mahassa.
Toivon todella ensi viikon olevan viimeinen tätä +30-paskaa. Olisi nimittäin mukava välillä urheillakin. Tänään kävimme reilun tunnin pyörälenkillä, jonka aloitimme syömällä munkit jokirannassa. 😀




Pyörälenkin jälkeen oli niin hyvä olo, kun tuli liikuttua edes vähän eikä ollut niin kuuma. Ehkä ensi viikolla pääsee muutamana päivänä tekemään ulos jotain.
Jos hikoilua ei oteta huomioon, muuten on kaikki sujunut raskauden kannalta edelleen ihan hyvin. Ei ole ollut supistuksia kovinkaan paljon ja kaikki ongelmat kulminoituvat vain kuumuuteen. Koska jalkani ovat turvonneet jo pitkään, nyt niistä alkaa lähteä iho kuivuuden takia. Veri ei kierrä, joten ei taida ihokaan oikein voida hyvin. Eikö kuulosta herkulta tämä loppuraskaus? 😀
Tänään vihdoin tuli myös ohimennen pakkailtua sairaalakassiin alushousujen ja suklaalevyjen lisäksi vaatteet sekä itselle että vauvalle. Enää hygienia-asiat puuttuvat, joten tämäkin alkaa olla jo ihan hyvällä mallilla. Huomenna saadaan pinnasänky myös vihdoin, jei! Vauva silti pysyköön vielä joitakin viikkoja mahassa, joten hikoilu jatkukoon!
Jo kaksi päivää äitiyslomalla
Olen pohtinut nyt pari päivää mitähän muut ihmiset oikein tekevät äitiyslomalla? Itse olen paahtanut nämä pari päivää menemään kuin heikkopäinen, buukannut kalenteria täyteen kaikenlaista menoa ja illalla miettinyt, että voisi sitä vähän rennomminkin toki ottaa. Kun saan kaiken pakollisen suoritettua, ehkäpä sitten osaan ollakin edes hetken rauhassa, toivottavasti.
MITÄ SIIS OLEN TEHNYT?
Tiistaina aloitin heti reippaana tyttönä kävelylenkillä ja loppupäivän hikoilin kotona. Helteessä ärsyttävimpiä on päivät, jolloin vain hikoaa, vaikka makaisi paikoillaan. Siihen päälle kun saisi vielä nukuttua, mutta ei, yötkin täytyy hikoilla. Samaisena tiistaina otin ja soitin hammaslääkäriin itselleni tarkastusajan ja pääsin heti eilen näytille. Olin niin iloinen, kun vihdoin sain tuonkin asian tehtyä. Se toki olisi pitänyt hoitaa jo vuosi sitten ja mielellään viimeistään silloin, kun sain tietää olevani raskaana.
Eilen oli suuri suunnitelma aloittaa päivä myöskin aamulenkillä, mutta en mä ollut nukkunut yhtään yöllä hikoilun ja kuumuuden takia. Niinpä nukuin sitten pienet lisäunet aamuun ja heräsin vasta yhdeksältä. Onneksi jopa pirteänä pitkästä aikaa. Päätin siivoilla kotona aamupäivän ennen kuin piti hammaslääkäriin, jonne suhasinkin pyörällä, vaikka matkan olisi voinut toki myös kävellä. Ulkona vain oli sen verran kuuma, etten tiedä olisinko kävellen koskaan päässyt perille. Löysivät yhden reiän, varasin paikkausajan ensi viikolle ja suhasin takaisin kotiin. Hengittelin hetken ja toisenkin ennen kuin ajattelin kokeilla onnistuisiko pieni kävely paahteisessa Turussa. Päivän lenkin pituudeksi tuli jopa huimat 1,5 km.

Teki mieli myös leipoa, joten ei muuta kuin nutellabanaanimuffinssit tulemaan pikana, kun olisi ruokaakin pitänyt tehdä. 😀 Ensin muffinssit, sitten ruoka! Uuni pöhötti 1,5 h päällä ja asunnossa 27 astetta lämmintä. 😀
Jossakin ihmeen välissä muutin mun ensi viikolle varaamaani kampaaja-aikaa täksi päiväksi, joten tänään siis tulee uusi tukka. Sitä ennen käyn näyttäytymässä neuvolassa. Mitään muuta en ajatellut tänään tehdä, sillä viimekään yönä en ole pahemmin nukkunut. Vaikka aamulla satoi, ei se tainnut olla kuin hetken helpotus. Onneksi kuitenkin edes satoi.

En tosiaan tiedä yhtään, mitä muilla on tapana tehdä äitiyslomalla, mutta minä ainakin hoitelen tällaisia pakollisia ja vähemmän pakollisia juttuja kuntoon. Olen iloinen, kun saan hampaat hoidettua, sillä yksi reikä voi vaikuttaa niin moneen asiaan kehossa, ettei sitä varmaan edes tajua ennen kuin reikä on paikattu.
Nyt on muuten 35+2 meneillään! 🙂
Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa


0