Palauttava Riisin rääpäsy
Enpä muista milloin viimeksi ovat reisipalani olleet yhtä kipeät kuin eilen Pienen Karhunkierroksen jäljiltä. Tuntuivat samalta kuin joskus 90-luvulla Vimpelin liikuntahallilla jumpatun aerobicin jälkeen, jossa v-askeleet olivat kaikkien koreografioiden perusta.
Ei kuitenkaan auttanut itku markkinoilla vaan luontoon oli päästävä myös eilen. Nyt kun täällä Kuusamon seudulla ollaan. Niinpä luontopolku-arvonnan päätteeksi suuntasimme auton nokan kohti Riisitunturia. Riisin rääpäsy reilu neljä kilometriä vaikutti erittäin hyvältä idealta.
Ja sitä se olikin. Alkuun kyllä tunturille noustessa hieman mietitytti oma jaksaminen, mutta tarpeeksi kuvaustaukoja vaan ja johan sitä lopulta päätyy huipulle.
Maisemat olivat huikeat jo ihan parkkipaikalla. Autolla noustiin ensin varmaankin puoliväliin asti, josta loput pari kilometriä käveltiin ylöspäin.
Reitti oli tosi upea, vaikka se suhteellisen lyhyt olikin. Sopi tosi hyvin palauttavaksi lenkiksi pidemmän jälkeen. Polku oli koko matkan helppokulkuista ja ainoa raskas osuus oli Riisitunturille kiipeäminen. Kiipeämisen jälkeen sai lasketella alaspäin pari kilometriä, mikäs sen mukavempaa.
Salamajärven kansallispuisto: Pahapuron lenkki
Terveiset Vimpelistä! Saavuimme tänne torstaina, kun olimme ensin viettäneet yhden yön Raumalla. Olemme seikkailleet täällä ympäriinsä ja eilen päätimme suunnata vierailulle Salamajärven kansallispuistoon, kun se tuossa suhteellisen lähellä sijaitsee. Olin käynyt siellä joskus kauan sitten, mutta mitään kovin kirkkaita muistikuvia ei paikasta ollut.
Salamajärven kansallispuisto tarjoilee eri mittaisia reittejä, joista on hyvä valita omiin suunnitelmiin sopiva kierros. Yksi on 6 km mittainen kierros Koirajärven ympäri ja toinen 7 km pitkä Pahapuron lenkki. Sitten on vielä 18 km Vaatimen kierros sekä 58 km Hirvaan kierros, jos vähän pidemmät houkuttelee. Yksi vaihtoehto meille eilen olisi ollut Sysilammelta lähtevä Pakosuon kierros, joka on 4,5 km pitkä, mutta päädyimme lopulta Pahapuron lenkille.
Netissä on maininta Pahapuron lenkin kivikkoisuudesta ja se tulikin vastaan heti lenkin alkupäässä. Metsässä kiemurtelevalla polulla oli jokseenkin kiviä, mutta mielestäni pahin oli ihan alussa. Reitillä joutui nostelemaan jalkoja ehkä normaalia enemmän, mutta toisaalta polku ei ollut kuitenkaan niin kulunut kuin jossain muualla on tullut vastaan.


0



























