Hae
Mari Hietala

Paluu arkeen influenssan jälkeen

Täällä on palattu arkeen influenssan jälkeen. Paluu oli yllättävän nihkeä, koska kuvittelin olevani ihan hyvässä kunnossa. En oikeasti ollut mitenkään kamalan kipeä sitten enää, kun kuume laski. Kova yskä oli jonain päivänä, mutta joka päivä sekin on ollut parempi. Niinpä torstaina töihin palatessani olinkin ihmeissäni, kun työkunto oli muisto vain ja oikeasti olisi pitänyt päästä nukkumaan jo puolen päivän jälkeen. Eilen onneksi kaikki sujui jo paremmin ja kiersin lyhyen lounaslenkinkin. Tosin vain todetakseni, että myös kävelykunto on ihan nollassa influenssan jälkeen. 😳 Päiväunille oli kaaduttava sillä kellonlyömällä, kun työt loppuivat.

Loppuviikosta on arkeen paluun jälkeen saatu jouluakin kasaan täällä. Olen paketoinut kaikki lahjat, joulukuusi on pystytetty, koristeltu ja tänä aamuna meillä oli piparipaja. Taikinan olin tehnyt jo monta päivää sitten. Torstai-iltana keittelin myös fudgea ja huomenna olisi tarkoitus leipoa tiikerikakku. Joulun ruokaostokset käytiin tekemässä tänään paitsi että kinkku ja laatikot ovat edelleen ostamatta. Ne hoidetaan huomenna. 😄

Ostin itselleni uudet korvikset eilen.

Tänään ehdittiin käymään Turun keskustassakin pyörimässä karusellissa ja Hansassa. Käytiin kahvilla ja lopuksi ajeltiin Itäharjun Prismaan.

Aamulla, kun mies ja lapsi tekivät pipareita, minä kirjoitin tämän vuoden viimeisen kouluhomman valmiiksi ja palautin. Nyt onkin outo olo, kun ei ole yhtään deadlinea enää eikä tarvitse miettiä esimerkiksi huomiselle mitä työtä tekisi. Ei tarvitse tehdä mitään. Todella kummallista. Kokonaisuudessaan koulua on jälellä enää kolmen kurssin ja opinnäytetyön verran. Ei ollenkaan paha!

Huomenna olisi varmaan hyvä käydä ulkoilemassa jossain porukalla, kun kerrankin pääsee ulos valoisaan aikaan. Aurinkohan ei Turussa ole pahemmin paistellut joulukuun aikana, joten kyllä tässä alkaa valoa jo kaivata vähitellen. Onneksi pimeys ei ole päässyt mitenkään pahasti niskani päälle tänä vuonna ja nythän tässä jo ihan parin päivän päästä ollaan taas matkalla valoisempia aikoja. Jouluna sillä valolla ei niinkään ole merkitystä, sillä tärkeintä on yhdessäolo perheen kesken. 🤍

Joulua itseään en jaksaisi millään enää odottaa yhtään. 😁

Influenssa 2025: koko perhe kipeänä

Pitkästä aikaa pääsin minäkin sairastamaan influenssan. Totesimme jo tiistaina kotitestillä tautimme olevan influenssaa ja minä ihmettelin vielä keskiviikkonakin kuinka en ole sairastunut ollenkaan. Kun torstaiaamuna heräsin, yskästä sen jo tiesin: nyt se on minullakin. Influenssan yskä on aina tietynlainen ainakin minulla ja se on se ensimmäinen oire myös. Ensin yskittää vähän ja sitten saman vuorokauden aikana voi odottaa kuumeen nousevan. Vuonna 2018 influenssa noudatti samaa kaavaa.

Täällä onkin nyt viikon verran enemmän ja vähemmän katsottu Oktonautteja, Ryhmä Hauta ja Eläinetsiviä. Lapsi on tähän mennessä ollut se, joka on sairastanut rajuiten. Toisaalta on aikaista sanoa, koska itselläni sairastaminen on vielä kesken. Tänään on minun lähes kuumeeton päiväni, jonka jälkeen tilanne voi vielä kääntyä mihin päin vain. Minä olen varmaan silti päässyt helpoimmalla, koska jo eilen tuntui tosi paljon paremmalta, vaikka minulla oli koko päivän kuumetta 38 astetta. 😄 Pahin päiväni oli sairastumisen toinen päivä, kun kuume nousi 39 asteeseen.

Kurkku haluaisi tulla kipeäksi nyt, mutta ei se oikein osaa päättää. Ilmeisesti kuuluu taudinkuvaan, että kuumeen laskiessa tulee kurkku kipeäksi. Toivon kovasti, että tämä pysyy tässä eikä enää pahene ja pääsisin töihin takaisin pian ensi viikolla.

Meillä on mennyt kaikki jouluhommatkin ihan ohi suun tässä sairastellessa, kun takapihalta puuttuu jouluvalot, joulukuusi on varastossa ja olohuoneessa ei ole meidän ihanaa vihreää joulutähteä. Kaikki joululahjat on paketoimatta luonnollisesti puhumattakaan mistään leivonnasta. Ja ei, en sano tätä sillä, että olisi jokin stressi joulusta vaan rakastan leipomista, joten todellakin haluaisin edes jotain tehdä jouluksi. Se hyvä puoli tässä on, että tämä tauti on meillä nyt eikä vasta jouluna. Olisi ikävää, jos jouluna ei pääsisi sukuloimaan.

Nyt täytyy jatkaa pötköttämistä. Jos olisi huomenna vaikka ihan kunnossa jo!