Jos nyt kirjoitan blogipostauksen, se ehtii syyskuulle eikä tulisi monen kuukauden aukkoa tarinankerrontaan. Olin oikeasti laittamassa läppäriä pois ja pakenemassa sohvalle, sillä en ole nyt aivan kunnossa. En ole ollut koko viikolla. Ei ole siis todellakaan ollut vauhti päällä.

Kaikki alkoi oikeastaan jo kesälomalla. Jyväskylän reissun jälkeen tulin kipeäksi ja siinä meni ainakin kaksi viikkoa ennen kuin olin kunnossa, jos nyt edes olin? Olen alkanut epäillä sitä, sillä siitä 1,5 viikkoa, sairastuin johonkin lapsen päiväkodista tuomaan flunssaan. Sain päälle hyvin äkillisen ja äkäisen poskiontelotulehduksen, johon sain diagnoosin pari päivää myöhässä. Kuuri alkaa kohta olemaan puolivälissä ja mulla vieläkin sattuu leukaan eikä olo ole kovin pirteä. Toivon todella, että tuo tulehdus paranee kunnolla, koska olen nyt hussannut juuri yhden viikon elämästäni neulomiseen, nukkumiseen, Young Sheldoniin ja Virgin Riveriin.

Tässä maatessa ja ehkä jo sitä ennen olen haaveillut valokuvaamisesta. Jos ei jalkapallon, sitten luonnon ja lintujen. Loppuviikosta, kun olo alkoi vähän kohentua, yritin kovasti etsiä yhtä piuhaa yhdistämään muistikortinlukijan ja tämän läppärin, mutta sehän ei niin helppoa ollutkaan. Ei sitä niin vaan löydä, kun talossa häärää yksi taapero. Lopulta kuitenkin, eilen, aamulevon jälkeen tajusin kurkata eteisessä olevaan kierrätyslaatikkoon. Sieltähän se löytyi ja nyt olen ikionnellinen, kun voin taas kuvata kunnon vehkeillä. Joku kaunis päivä otan miehen mukaan ja menemme kaislikkoon kyttäämään viiksitimaleita. Eikö ole suuret unelmat meikäläisellä? Unelmoin toki myös matkasta Guernseyhin, Pariisista ja puolesta litrasta jäätelöä.

Kyllä olisi kuulkaa niin hienoa olla vähän vauhti päällä, kuten Rolle Ryhmä Haussa. Ehkä vielä joku päivä, eikö niin.

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa

Vajaa kaksi viikkoa sitten suljin läppärin kannen, lähetin työkaverille viestin whatsappissa ja menin kerälle sänkyyn peiton alle. Kerroin nopeasti viimeiset työkuulumiset ennen lomalle jäämistä ja sitten yritin nukkua päikkärit, koska väsymys oli aikamoinen juuri silloin. Oli jotenkin hämmentävä ajatus, että olisi oikein lomalla. Sieltä se kuitenkin tuli, kuten onneksi joka vuosi.

Ihan ekana me suunnattiin Nauvoon. Käytiin siellä pyörähtämässä yhden päivän verran. En saanut saaristosta sellaista ”omg olispa kiva asua täällä” -fiilistä, vaikka jotenkin odotin sitä, koska kyse on metsä-, pelto- ja merimaisemista. Sen sijaan nyt viikon sisään Keski-Suomi aiheutti ajatuksia siihen suuntaan voisiko näinkin todella asua, peltomaisemissa järven rannalla. Jotkut onnekkaat näkyivät niin asuvan nimittäin. Ai että.

Viime viikolla eli ekalla lomaviikolla sain vihdoin aikaiseksi tavata ystävää munkkikahvin merkeissä Ankassa. Ihan paras munkkipaikka! Jokirannassa kävin samana päivänä vielä uudelleen, kun käytiin koko perheen pyöräretkellä illalla.

Loppuviikosta mun vaaterekki romahti, joten siitäpä sitten alkoi pieni vaatekaappioperaatio. Kävin puolet vaatekaapista läpi poistaen sieltä vaatteita, jotta sain rekillä henganneet mahtumaan johonkin. Rekki nimittäin tuli tiensä päähän joutuen Topinojalle. Seuraavana päivänä oli vahvasti sellainen olo, että makuuhuone pitää nyt samalla järjestellä kuntoon, jotta voidaan lähteä lomaretkelle hyvillä mielin. Niin sitten tehtiin ja nyt on taas tilaa ottaa peiliselfieitä, kun sänkyjä työnnettiin niin lähelle ikkunaa kuin mahdollista.

JYVÄSKYLÄÄN

Sunnuntaina tehtiin lähtöä puoli päivää, kunnes saatiin koko konkkaronkka autoon asti. Ajeltiin Keikyälle ja sieltä Jyväskylään. Lapsi oli ihan valmis Keikyällä pysähtymisen jälkeen ja hoki vaan, että kotiin. Oli tylsä sanoa, ettei nyt ihan hetkeen olla menossa kotiin. Hän vihasi hotellia, mutta selvisimme kolmen yön visiitistä onneksi. Ekana päivänä kävimme kahlaamassa uimarannalla ja Lutakon leikkipuistossa, toisena päivänä kiersimme Jyväskylää ympäriinsä ja eilen hyödynsin hotellin kuntosalin aamupalan jälkeen.

ja vimpeliin

Eilen jätimme Jyväskylän taaksemme hurauttaen Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven läpi Vimpeliin. Se oli alamäkeä koko matka melkein.

Tänään onkin meidän 2-vuotiaan juhlapäivä, joten käytiin hakemassa nisua Luoma-ahon leipomosta. Ajettiin sinne Paalijärven kautta, käytiin Alajärvellä Lidlissä ja kotiin Kaartusen kautta. 😀

Lomalla on siis jo ehtinyt kaikenlaista mukavaa eikä vielä edes tiedetä mitä kaikkea tullaan tekemään. Puolet jälellä! Nyt ollaan Vimpelissä jonkun aikaa ja sitten jatketaan todennäköisesti takaisin kohti etelää.