Vajaa kaksi viikkoa sitten suljin läppärin kannen, lähetin työkaverille viestin whatsappissa ja menin kerälle sänkyyn peiton alle. Kerroin nopeasti viimeiset työkuulumiset ennen lomalle jäämistä ja sitten yritin nukkua päikkärit, koska väsymys oli aikamoinen juuri silloin. Oli jotenkin hämmentävä ajatus, että olisi oikein lomalla. Sieltä se kuitenkin tuli, kuten onneksi joka vuosi.

Ihan ekana me suunnattiin Nauvoon. Käytiin siellä pyörähtämässä yhden päivän verran. En saanut saaristosta sellaista ”omg olispa kiva asua täällä” -fiilistä, vaikka jotenkin odotin sitä, koska kyse on metsä-, pelto- ja merimaisemista. Sen sijaan nyt viikon sisään Keski-Suomi aiheutti ajatuksia siihen suuntaan voisiko näinkin todella asua, peltomaisemissa järven rannalla. Jotkut onnekkaat näkyivät niin asuvan nimittäin. Ai että.

Viime viikolla eli ekalla lomaviikolla sain vihdoin aikaiseksi tavata ystävää munkkikahvin merkeissä Ankassa. Ihan paras munkkipaikka! Jokirannassa kävin samana päivänä vielä uudelleen, kun käytiin koko perheen pyöräretkellä illalla.

Loppuviikosta mun vaaterekki romahti, joten siitäpä sitten alkoi pieni vaatekaappioperaatio. Kävin puolet vaatekaapista läpi poistaen sieltä vaatteita, jotta sain rekillä henganneet mahtumaan johonkin. Rekki nimittäin tuli tiensä päähän joutuen Topinojalle. Seuraavana päivänä oli vahvasti sellainen olo, että makuuhuone pitää nyt samalla järjestellä kuntoon, jotta voidaan lähteä lomaretkelle hyvillä mielin. Niin sitten tehtiin ja nyt on taas tilaa ottaa peiliselfieitä, kun sänkyjä työnnettiin niin lähelle ikkunaa kuin mahdollista.

JYVÄSKYLÄÄN

Sunnuntaina tehtiin lähtöä puoli päivää, kunnes saatiin koko konkkaronkka autoon asti. Ajeltiin Keikyälle ja sieltä Jyväskylään. Lapsi oli ihan valmis Keikyällä pysähtymisen jälkeen ja hoki vaan, että kotiin. Oli tylsä sanoa, ettei nyt ihan hetkeen olla menossa kotiin. Hän vihasi hotellia, mutta selvisimme kolmen yön visiitistä onneksi. Ekana päivänä kävimme kahlaamassa uimarannalla ja Lutakon leikkipuistossa, toisena päivänä kiersimme Jyväskylää ympäriinsä ja eilen hyödynsin hotellin kuntosalin aamupalan jälkeen.

ja vimpeliin

Eilen jätimme Jyväskylän taaksemme hurauttaen Saarijärven, Karstulan ja Kyyjärven läpi Vimpeliin. Se oli alamäkeä koko matka melkein.

Tänään onkin meidän 2-vuotiaan juhlapäivä, joten käytiin hakemassa nisua Luoma-ahon leipomosta. Ajettiin sinne Paalijärven kautta, käytiin Alajärvellä Lidlissä ja kotiin Kaartusen kautta. 😀

Lomalla on siis jo ehtinyt kaikenlaista mukavaa eikä vielä edes tiedetä mitä kaikkea tullaan tekemään. Puolet jälellä! Nyt ollaan Vimpelissä jonkun aikaa ja sitten jatketaan todennäköisesti takaisin kohti etelää.

Muistan ajatelleeni joku viikko sitten kuinka mahdottoman paljon olisi kaikkea kirjoitettavaa työelämästä, epävarmuudesta, lenkkeilyn aloittamisesta ja oman pihan suunnittelusta. Nyt juuri ei päässä kuitenkaan pyöri nämä asiat, vaikka juoksemassa pitäisi kyllä päästä käymään joku päivä. Omaa pihaa en ole nyt sen enempää jaksanut ajatella vaan ennemmin pohdin eilen onko meillä ulkojouluvaloja, koska täytyyhän heti ekana sitten muuttaessa laittaa jouluvalot. 😀 Kesätukka, jonka hankin perjantaina, auttoi nollaamaan työviikon hyvin ja nyt olenkin ihastellut uutta tukkaa peilistä tuon tuosta.

Tuosta lenkkeilystä on kyllä pakko sanoa, että lähdin hakemaan liikunnan lisäämisellä arkeen sellaista normaalia jaksamista ja aikaansaamista. Että jaksaisi vetäistä lähes joka päivä siivousvartin, jaksaisi leipoa ja muutenkin järjestellä nurkkia ihan jo muuttoakin ajatellen. En tykkää yhtään väsymyksestä ja veltoista reisilihaksista. Onkin ollut liikunnan lisäämisen jälkeen kiva huomata jaloissa olevan voimaa, mutta siivousvartit ovat nyt saaneet alkuinnostuksen jälkeen odotella, koska helteet tulivat sekottamaan tilannetta. Maanantaina oli kuitenkin suhteellisen tehokasta: töiden jälkeen lähdimme rannalle ja vielä sieltä tullessa pyöräytin raparperipiirakan.

Teen piirakan aina samalla Kotikokista löytyvällä ohjeella ja joka kerta se on todella hyvää. 🙂 Teen raparperipiirakan aina kermaviilitäytteellä ja marjapiirakat muruseoksella.

Kesätukka 🤎

Tämä viikonloppu ollaan käyty vähän kaupoilla ja eilen illalla pyöräilemässä Kaarinassa Hovirinnan uimarannalla. Juuri, kun päästiin sinne, aurinko meni pilveen. Ei siis voitu kovin kauaksi aikaa jäädä eikä käyty itse edes uimassa ollenkaan. Tänään lähdetään lapsen päiväunien jälkeen katsomaan meidän naapurin suomenhevosta ja pääsen ehkä samalla käymään puutarhalla, koska parvekkeelle mahtuisi vielä yksi petunia.

Meillä on vielä 1,5 kuukautta töitä ennen kesälomaa, mikä on kyllä tosi tylsää lapsen kannalta. Hän nimittäin varmaan jo kaipaisi päiväkodista lomaa, mutta meillä nyt meni lomat näin tänä vuonna. Ensi kesänä sitten fiksummin toivottavasti.

Nyt taidan mennä hetkeksi lepäilemään, kun kerrankin voin. 😀