Pahoittelut heti alkuun, kun olen ollut viime aikoina huono bloggaaja. Blogi on kyllä ollut mielessä, mutta tässä on ollut niin paljon tehtävää, että ei puhettakaan läppärin avaamisesta. Lohduttaudun sillä, että olen varmaan ainoa, joka tämän pienen postaustaukoni on edes huomannut, koska ihan rehellisesti: enpä ole itse ainakaan lukenut yhtään blogipostausta pitkään aikaan.

Meillä alkoi loma ja perinteisestihän minun olisi kuulunut jo perjantaina tulla sitä hehkuttamaan tänne, kuten olen varmaan yli kymmenen vuoden ajan tehnyt, mutta selkeästi nyt eletään muutoksen aikaa. Aikoinaan lomalonkero tai skumppa oli ihan normaali asia ensimmäisenä, kun jää lomalle, mutta mitä teki Mari perjantaina? Minä ajoin Turun keskustaan parkkiin ja kävelin lankakauppaan, johon olisin halunnut jo paljon aikaisemmin viime viikolla. Pyörin kuin häkkyrä ILO yarnin hyllyjen välissä ja höpötin varttiin myyjälle kaiken, mihin halusin lankaa ostaa. Paljon jäi vyyhtejä näkemättä, koska kaupan sulkemisaika oli jo melkein mennyt, kun tein vielä viimeisiä valintoja pipoihin ja villasukkiin.

Lankakaupasta ajelin Turun Koivulaan hakemaan meille pizzat ja sitten vihdoin kotiin. Todella riehakas loman aloitus siis.

Lauantain pyhitimme asioilla käymiseen. Kävelimme Turun keskustaan tarkoituksena käydä vielä Lankamaailmassa ostamassa puikkoja sekä jostain retkeilyliikkeestä minulle repun päiväretkille. Lopulta viiden tunnin jälkeen tulimme takaisin kotiin, joimme kahvit ja lähdimme vielä Myllyyn. Eilinen oli sitten taas siivouspäivä ja siinä menikin aika näppärästi koko päivä. Siivosimme erissä, koska mulla ei ikinä pää kestä mitään 3 h sessioita vaan haluan siivota projekti kerrallaan. Aloitin makkarista ja loppuillasta hoitelin yhden rojulaatikon, joka on seurannut mukana muutosta toiseen. Tiedättekö, että oli muuten mahtava fiilis herätä tänään puhtaaseen kotiin.

Mun viikonloppua varjosti hieman selkäkipu, josta olen instastoryssa maininnut varmaan joka päivä. Se alkoi torstaina ja yritin joka päivä saada sitä kohdilleen tekemällä hieman kiertoja. Rullailin rintarankaa ja tanssin siivoushommien välillä. Eilen sitten lopulta sain jotain rusautettua ja siihen loppui kivut. Niin mahtavaa olla, kun ei koko ajan tunnu jotain vääntöä ja painetta jossain. Nyt menen vielä osteopaatille hoitamaan rangan kokonaan kuntoon.

Jos saan luvan kävellä ja rehkiä tänään osteopaatilla käymisen jälkeen, aion suunnata keskustaan samalla kun Tahkis käy parturissa. Jos taas liikkumista ei suositella (mikä on sinänsä ihme, koska liike on lääke), hautaudun sohvalle neulomaan. Mulla ei ihan oikeasti ole viikonlopun aikana pyörinyt mikään muu päässä kuin langat ja neulominen.

Nyt täytyy taas mennä. Palaillaan taas.

Vuosi ilman uusia vaatteita -projekti johti viime talvena siihen, että aloin neuloa itselleni villapaitaa. Sain projektin valmiiksi lopulta ihan toukokuun kynnyksellä. Samoihin aikoihin ostin jo seuraavaa paitaa varten lankoja sekä puikkoja, vaikken ihan varma ollutkaan siitä, mitä paitaa tarkalleen alan tehdä. Uusimmasta Novitasta löysin kivan v-kaula-aukkoisen neuleohjeen, joten sen mukaan päätin lopulta mennä.

Vähän jännitti aloittaa pienemmillä puikoilla tekemään yhtään mitään, sillä en luota omaan kärsivällisyyteeni kovin paljon. Kärsivällisyyteni on ollut aiemmin todella huono, enkä oikeastaan koskaan saanut elämässä mitään valmiiksi. Nykyään olen treenaamisen myötä kuitenkin päässyt siihen pisteeseen, että pystyn jopa joskus keskittymään johonkin ja etenkin vaatimaan itseltäni jotain. Niinpä siis päätin pystyä tekemään paidan myös pienemmällä neuloksella. Eihän se periaatteessa ole kuin tehdä vaan kerrosta kerroksen perään.

Aloitin paidan tekemisen tuolloin toukokuussa, kunnes se unohtui lojumaan sohvalle kesällä. Tein välillä kerroksen, jos toisen, mutta en koskaan kovin aktiivisesti. Nyt viikko sitten alkoi taas kunnon tikkuaminen ja nyt tilanne on se, että en pysty neuloa, vaikka haluaisin. Käteni ovat olleet ihan puuduksissa tänään, joten neulominen on pannassa. Enää ei puuttuisi kuin kaksi senttiä siitä, kun olen kainaloiden kohdalla.

Teen paitaa tasoina ja ohjeessa tehdään etu- ja takapuolet erikseen. Koska olen amatööri ja neulominen on vasta opettelua, käyn tämänkin tavan tehdä paitaa läpi ennen kuin alan tehdä paitoja pelkillä pyöröillä ylhäältä alaspäin.

On mukavaa saada työ kainalokohtaan, sillä sen jälkeen jo loppu häämöttää. Nyt kun teen tasoina tätä, on minulla edessä vielä etupuoli, mutta se ei haittaa. Mitä enemmän neulon, sitä paremmaksi tulen.