Vilkaisin eilen Hesarista koronaluvut ja totesin, ettei taida hetkeen olla asiaa mihinkään ihmisten ilmoille. Tartuntoja on niin paljon, että harvemmassa taitavat olla ne ketkä eivät tautia sairasta. Sitten tänään suuntasin heti aamusta Skanssiin. 😀 Oletin, ettei siellä olisi ihan kauheaa ryysistä heti aamusta, mutta noh, ihan tarpeeksi oli väkeä liikenteessä. Oli silti pakko päästä! Törmäsin nimittäin pari päivää sitten ystävänpäiväsukkien yhteisneulontaan, joka alkaa ensi viikolla. Voitte arvata loput…

Kyse on Niina Laitisen järjestämästä yhteisneulonnasta ja langoiksi piti pyydystää Novitan Nallea. Se ei ollutkaan ihan yksinkertainen homma vaan vaati tuuripeliä. Katsoin netistä, että Tokmannilta saisi sävyjä farkku, pellava ja sola, mutta kun pyyhälsin paikalle, ei lankahyllyjen välistä löytynyt kuin yksi eläkeläinen kenen kanssa yritin mahtua lankoja luuraamaan. Kirosin itsekseni, että taas vaihteeksi hukkareissu, vaikka tällä kertaa olin sentään katsonut netistä tilanteen.

Ajelin vaunujen kanssa toiseen päähän ostoskeskusta Cittariin, josta onneksi irtosi kaipaamani kerät. Poistuin paikalta onnellisena. Nyt vain odotellaan ensi viikon keskiviikkoa, jollolin ystävänpäiväsukkien yhteisneulontaan pääsee osallistumaan.

Olisin tarvinnut lankojen lisäksi myös uuden ripsivärin, mutta joudun sen luultavasti hankkimaan internetistä. Haluaisin TonyMolyn ripsarin (*tämä), mutta en vielä osaa sanoa mistä sen aion tilata ja mitä muuta ostaisin samalla, koska en tietenkään voi pelkkää ripsaria tilata. En vain oikein tiedä mitä muuta tarvisin, aurinkorasvaa? Kevät on ihan nurkan takana nimittäin! 😀

Nyt taidan mennä jatkamaan neulomispuuhia, kun Tahkis vei vauvan lenkille kanssaan. Ehdin ehkä yhden kierroksen tehdä. 🙂

Kun vauva syntyi, oli tosi vaikeaa aluksi tajuta ettei nyt tule kuuloonkaan omien vanhojen rytmien mukaan eläminen. Tästä pitäisi mielestäni varoittaa neuvolassa ennen synnytystä! Lopulta päivärytmi unohtui. Kun oli tottunut rytmittömyyteen, oli parin kuukauden jälkeen niin väsynyt ettei jaksanut yrittää muita vauvan nukuttamistapoja kuin tissi apuna. Jos edes ajatteli jotain pinnasänkynukutusta, iski turhautuminen välittömästi. Miksi laittaa vähäistä energiaa johonkin, mikä vaatii sekä vauvalta että itseltä uuden opettelua?

Nyt 4,5 kuukauden iässä heräsin siihen: me tarvitsemme päivärytmin. Me tarvitsemme selkeät päiväuniajat, jotta yöunille päästään ajoissa. Me emme voi enää nukkua 9:30 asti vaan sängystä on noustava viimeistään 7:00. Vauva täytyy myös nukuttaa kaikille pitkille päikkäreille mielellään ulos ja yöunille pinnasänkyyn, koska en ole itse valmis menemään nukkumaan 20:00, tissille nukutus ei siis välttämättä ole vaihtoehto enää.

Onneksi sitä vähitellen palautuu synnytyksestä siinä määrin, että jaksaa alkaa säätää oman arjen kanssa ja vaihtaa tutut helpot rutiinit uusiin. Kahden kuukauden kohdalla oli vielä aivan liian väsynyt ja kolmen kuukauden jälkeen kaikki meni ihan sekaisin hulinoista johtuen. Koen juuri nyt olevan tosi hyvä hetki tähän, kun olemme juuri aloitelleet kiinteät ja niidenkin takia tarvitaan jonkunlainen rytmi.

hoitolaukkuna meillä Fjällraven totepack no. 4 wide (*tämä eri värisenä tosin)

Tämä seiskalta herääminen ja ysiltä päiväunille nukuttaminen mahdollistaa myös ihanat aamulenkit. Kävimme juuri tänään käppäilemässä aamutuimaan nukkuvassa Turussa reilun tunnin verran ja kuten aina aamuisin: oli hyvä keli! Parempia metsäkelejä odotellessa, ehkä siis jossain vaiheessa päästään taas retkeilyn makuun.

Tänään aikaisesta heräämisestä johtuen meidän päivärytmi on ainakin vielä ollut tosi hyvä. Vauva nukkui kaksi tuntia aamulla ja kohta tulee taas pari tuntia täyteen. Olisi tarkoitus nukuttaa hänet vielä kerran ennen yöunia, kun hän nyt seuraavaksi herää.

Jos vain saisi nämä uniajat aina toteutumaan, alkaisi itselläkin olla aikaa puuhastella kaikkea, mitä ei vauvan hereilläoloaikana ehdi. Välillä se tarkoittaa nukkumista ja usein neulomista. 🙂