Juoksemisen riemua ja neulontaa
0POSTAUKSESSA MAINITTU VAUHTISAMMAKON ETÄVALMENNUS SAATU
Tulin joku aika sitten ulkoa, kun kävin puolen tunnin aamulenkillä juoksukävelemässä. Kuulostaako termi sinusta hassulta? Minusta ainakin, mutta kuulin tämän itseäni viisaammilta ja käytän sitä surutta nyt. Juoksukävely tarkoittaa siis lenkkiä, jossa juostaan tietty määrä ja kävellään vastaavasti osa. Esimerkiksi voi juosta minuutin ja kävellä minuutin toistaen tätä puolen tunnin tai tunnin ajan. Omalla lenkilläni nyt aamulla oli lisämausteena vielä sykerajat ja yritin siis pitää lyöntitiheyden maltillisena juoksuosuuksilla. Juoksemisen jälkeen jäin vielä ulos hetkeksi, koska keli oli aivan ihana tänään enkä olisi millään malttanut tulla takaisin sisälle. Sitten alkoi reisipaloja sen verran viluttaa, että oli pakko.
Tämä ei ollut viikonlopun ainoa juoksulenkki. Kävin jo perjantaina vähän testaamassa omaa juoksutekniikkaa juoksukävellen 20 minuutin verran. Silloinkin oli kiva keli ja juoksu kulki kyllä tosi hyvin, vaikka takana olikin kuukauden tauko.
Jos muut ihmiset ovat ikuisia laihduttajia, minä olen ikuinen juoksemisen aloittaja. Olen yrittänyt todella monta kertaa saada tehtyä itsestäni juoksijan, mutta johonkin se on aina tyssännyt. Kerran elämässäni pystyin hölkkäämään 10 kilometriä ja kun sen suoritin, en enää juoksemaan mennyt. Jotenkin ihan käsittämätöntä? Mutta silloin tavoitteeni oli vain se kymppi enkä nähnyt enää mitään muuta sen jälkeen. Olin nuori ja pitkäjänteisyys kuului jonkun toisen maailman sanakirjaan. Kesällä 2019 oli jonkinlainen yritys myös, mutta sekin sitten vain jäi parin kerran jälkeen. Tänä syksynä hankimme poikaystävän kanssa älykellot ja aloitimme taas. Se sujuikin tosi hyvin, kunnes reväytin takareiteni intervallitreenissä. Nyt olen vähän niin kuin sen jäljiltä elvyttämässä harrastusta uudelleen.
Nämä tämän viikonlopun juoksulenkit liittyvät siihen, kun sain kutsun Vauhtisammakon juoksukoulun etävalmennukseen. Etävalmennus alkoi torstaina ja nyt on tosiaan pari lenkkiä sitten jo takana. Ehkäpä valmennuksen myötä vihdoin minusta tulee juoksija?
kerrankin hyvä tuuri
Viikonlopun muita puuhia juoksemisen lisäksi ovat olleet neulominen ja pieni shoppailu. Islantilaisneule sai jatkoa eilen uudella ohjepätkällä. Minulla meni sen tekemiseen koko päivä, koska välissä käytiin shoppailuretkellä, jonka jälkeen syötiin, käytiin saunassa ja taas syötiin.
Shoppailuretkeltä mukaan tarttui pari alennuksessa Marimekossa ollutta patalappua, alehuulipuna Kicksistä, The Body Shopin kulmakarvasivellin, Lumenen voide sekä leikkuualusta Hemtexistä. Leikkuualusta ei ollut mikä tahansa randomilla löytynyt vaan pitkään himoittu. Kun näin Hemtexin kyltit ”kaikki tuotteet -50 %”, kirmasin viimeiseen nurkkaan toivoen alustoja olevan vielä jäljellä. Oli onneksi! Kerrankin kannatti odottaa alennusta. Tämä oli siis Skanssin Hemtexissä, joku loppuunmyynti ilmeisesti.
Nyt ulkona näyttäisi paistavan aurinko, joten täytyy tästä rientää muihin puuhiin. Kävelyretki läheiselle kirppikselle on ainakin vielä ohjelmassa!
Koukussa työmatkapyöräilyyn
kaupallinen yhteistyö Addnature.fi kanssa
Kun autoni alkoi osoittaa ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä tänä vuonna juhannuksen kulmilla, iski ihan järjetön stressi. Auto oli vielä tuolloin ainoa kulkuväline, jolla pääsin töihin, joten sen ei olisi ollut varaa mennä rikki. Päätinkin pelko perseessä alkaa säästää rahaa uutta autoa varten. Samoihin aikoihin Tahkis lausui taikasanat: on kuulemma olemassa pyörien jälkisähköistys. Jos on olemassa jo pyörä ja haluaa siihen sähköt, se onnistuu! Innostuin todella paljon, sillä omistin pyörän, mutta en käyttänyt sitä.
Lähestyin erästä turkulaista pyöräliikettä ja hoitelin sähköt nykyiseen pyörääni. Tämä helpotti todella paljon autoahdistustani, sillä jokainen päivä voi olla pösön viimeinen. Nyt minulla on pyörä, jolla pääsen kulkemaan.
Heti ensimmäisen pyöräilypäivän jälkeen olin ihan koukussa. Työmatkapyöräily on ihan mahtavaa! Aamulla raikas ilma saa ihmeitä aikaan kehossa ja mielessä, eikä haittaa, vaikka vähän tuulisi. Se on silti virkistävää ja mukavaa. Iltapäivisin voi ottaa urheilun kannalta enemmän jos haluaa ja jättää sähköavustukset pienemmälle. Niin tein juuri tänään ja nyt olo on just sopivan rasittunut. Ei tarvitse mennä erikseen lenkille, jos ei halua.
Olen itse aivan tuore työmatkapyöräilijä, mutta muutama vinkki minulla olisi silti jakaa tällä vähäiselläkin kokemuksella. Jos siis sinä siellä ruudun toisella puolella pohdit työmatkapyöräilyn aloittamista, minä kannustan kokeilemaan. Tässä lista siitä, miten minä etenin:
1. Jälkisähköistin pyörän paikallisessa pyöräliikkeessä. Maksoi tonnin.
2. Pyöräilin Tahkiksen kanssa mun työmatkan eräänä sunnuntaina, koska paatuneena autoilijana mulla ei ollut vähäisintäkään hajua milloin mulla on pyöräilijänä oikeus ajaa auton eteen ja milloin ei. Tiedän, jäätävän huonoa käytöstä ihmiseltä, joka ajaa autoa, mutta väitän, etten ole ainoa tämän asian kanssa. Kävi ilmi, että työmatkani varrella oli vain yksi kohta, jossa minun kuuluu väistää ja muissa autoilijoiden. Muutenkin on hyvä testailla eri reittejä, koska aina autolla kuljettu reitti ei ole se paras ja nopein pyörällä.
3. Ajattelin ensin tarvitsevani repulle jonkun korin, mutta käytäntö osoitti ajatuksen turhaksi. Parhaiten itselläni reppu kulkee selässä, vaikka saattaakin hieman hiostaa. Sähköllä täysillä avustuksilla ajaessa ei hikoa mitenkään liikaa, jos ollenkaan. Sehän se sähkön idea on.
4. Oikean vaatetuksen löytäminen. Lämpimillä keleillä varustukseeni kuuluu: juoksutrikoot, vaellussukat, merinovillapaita (ohut/lyhythihanen) ja tuulenpitävä takki. Kylmillä keleillä tuulenpitävät housut, paksumpi merinovillainen paita (Devoldin paidat ovat järjettömän ihania!!) sekä hieman paksumpi tuulenpitävä takki. Valitsin itselleni Addnaturen verkkokaupasta merinovillapaidaksi Devoldin hupparin, joka sopii työmatkapyöräilyn lisäksi myös muuhun ulkoiluun. Ei tule kylmä. Housut löysin sadehousuosastolta, nekin aivan loistavat jalassa. Näiden lisäksi takiksi halusin pitkään himoitsemani anorakin, Fjällrävenilta. Hieman ohuempi malli, joten ei sovi pakkasille niinkään vaan juuri tämän hetken keleille, kun Turussa ainakin on edelleen 10 astetta plussan puolella. Anorakista löytyy monta eri taskua sekä iso mahalaukku, johon voi ujuttaa kaiken omaisuutensa. Selkäpuoli on just sopivan pitkä pyöräilyä ajatellen, ei tule selälle kylmää. Varusteisiin kannattaa panostaa, ettei jää pyöräilemättä sääolosuhteiden takia, kuten itse olen joutunut tekemään ennen kuin sain kunnon housut ja paidan.
5. Pyörästä huolehtimisen opetteleminen on myös osa pyöräilyharrastusta. Täytyy huolehtia, että etu- ja takavalot toimivat, ettei käy niin kuin minulle aluksi. Luulin siis alkuun takavaloni toimivan ihan itsekseen, kunnes työpäivän aikana eräs ammattikuljettaja jututti minua vastaan tullessaan, että sulla ei tainnut aamulla takavalo palaa. Olin ihan ihmeissäni ja kun aikani räppäsin painikkeiden kanssa, tulihan siihen masiinaan valo. Etuvaloni myös kaipaa säännöllistä lataamista pyörän akusta nyt puhumattakaan. Uuden tieliikennelain mukaan pyörässä täytyy olla etu- ja takavalo.
Toivon todella, että nämä mukavat syyskelit vielä jatkuvat, jotta saan nauttia pyöräilystä. Mustaa jäätä hieman karsastan, mutta se nyt ei ole kivaa millään kulkupelillä. Pelkkä kylmä ei niinkään haittaa, koska siihen voi varautua kunnon vaatetuksella.
Millainen työmatka sulla on, pyöräiletkö tai voisitko kuvitella pyöräileväsi sitä?