Tuijotan seinää ja mietin mistä aloittaisin tänään. Viikkoon on mahtunut niin paljon, mutta kuitenkin vähän. Olen ajatellut rahaa joka ikinen päivä. Säästämistä, sijoittamista, työn arvostamista ja taas säästämistä. Sitä, etten osta mitään turhaa paskaa, kuten Julia Thurén opettaa. Luin alkuviikosta hänen kirjoittaman Kaikki rahasta -kirjan (mainoslinkki). Sitten yritin lähestyä Nordean asiakaspalvelua chatin kautta, mutta luovutin, kun robotin jälkeinen ihmisaspa ei osannut vastata kuin yhteen kysymykseen. Vaikka kysyin voisinko elvyttää taas yhden tilini käyttöön, hän vastasi minulle saman kuin edelliseen kysymykseeni: 40 euroa. Tuijotin ruutua epäuskoisena ja totesin, että pitäkää kuulkaa tunkkinne ja tilinne. En ole vielä saanut aikaiseksi soittaa heille. Vielä parempi olisi varmaan laittaa kylän isoimmat kumisaappaat jalkaan ja astella keskelle Nordean konttoria kysymään, että saako tästä puljusta ollenkaan palvelua.

Niin. Vaikka suurin osa asioista hoidetaankin nykyään netissä, se ei poista ihmisten tarvetta ihan perinteiseen normaaliin asiakaspalveluun. Nykyään myös firman vaihtaminen on lähes arkipäivää. Ihmiset menevät sinne, missä heitä palvellaan.

Toinen asia, mitä olen miettinyt, on työn arvostaminen. Käsittääkseni työntekijälle tai yrittäjälle maksetaan rahaa, jolloin tulee olo, että hänen työtään arvostetaan. Eikös? Jos työstä ei haluta maksaa, kunnioitus ja arvostus on aika nollassa? Tästä inspiroituneena kaivoin pölyisestä kirjakasastani Satu Rämön ja Hanne Valtarin kirjoittaman Unelmahommissa-kirjan (mainoslinkki), sillä siellä on yksi kohta, jossa käsitellään ilmaista työtä. Oli pakko lukea se uudelleen. Pitäisi ehkä lukea koko kirja taas muistaakseen miten pääsisi taas eteenpäin kohti unelmiaan. Jos et ole vielä lukenut tuota kirjaa, suosittelen! Paras kirja, jonka luin vuonna 2017.

Nyt lapataan aamupalakulho täyteen mustaherukoita, puolukoita, tyrnejä, karpaloita, vadelmia ja mustikoita (en ole syönyt marjoja koko viikolla, nyt tekee mieli kaikkia!!) sekä vaniljajogurttia, juodaan teetä tai kahvia (en osaa päättää) ja lähdetään ulos nauttimaan ulkomaailmasta. Siellä ei tarvitse ajatella rahaa eikä unelmahommia, koska ulkona oleminen on itsessään unelmahomma.

Hauskaa päivää just sulle! Mee ulos!

Ah, ihonhoito talvella, ihan parasta! Ainakin jos tykkää läträtä kosmetiikalla kerroksittain. Minua moinen toiminta alkoi ahdistaa viime vuonna koko ajan enemmän ja niinpä loppuvuotta kohti olen koko ajan karsinut kosmetiikan käyttöä. Nyt on taas meneillään kausi, kun kiinnostaa meikata enemmän, joten ajattelin kertoa mitä kaikkia meikkituotteita näin keskellä talvea käytän.

Meikkipohjaan nämä: Lily Lolon mineraalimeikkipuuteri (täältä) ja concealer (täältä). Käytin meikkipuuteria alkusyksystä jo, mutta pidin siitä välillä taukoja, sillä mun naamaa kuumotti ihan hulluna välillä töissä. En tiennyt mistä ihmeestä se johtui, kunnes viime viikolla taisin lopullisesti asian ratkaista. Minun ihoni ei yksinkertaisesti tykkää liian lämpöisestä eikä kuivasta ilmasta. Lehahduksilla ei siis lopulta taida olla mitään tekemistä meikkien kanssa.

Varjostus, korostus ja poskipuna: varjostukseen MACin bronzing powderia sävynä Matte Bronze (täältä), poskipunana Flormarin puna nimeltä Romantic Salmon ja korostukseen Illamasquaa (täältä). Tuo hightlighter oli Lookfantasticin joulukalenterin pääpalkinto ja on siitä kyllä ollutkin iloa. Ihana tuote.

Silimät: kulmiin gloMineralsin kulmavärejä sävyssä Brown ja ripsiin Helena Rubinsteinia (täältä). En yhtään tiedä mistä kulmaväripaletti on eksynyt käsiini, mutta siinä on kyllä hyvät sävyt minulle. Olisin toivonut löytäväni sitä netistä, sillä haluan ostaa lisää sitten, kun tuo loppuu.

Näillä syntyy jokapäiväinen perusmeikki. Sopivan nopea arkeen. Joskus, kun ei kiinnosta meikata näin paljon, laitan vain kulmat ja ripset. Instastoorista löytyy liikkuvaa kuvaa millaista jälkeä tämän postauksen tuotteilla saa aikaiseksi.