Viimeinen lause eilen illalla ennen nukahtamista taisi omasta suustani kuulua näin: ”säästäminen on kyllä niin hidasta”. Olin juuri miettinyt osakesijoittamista, mikä kyllä näin päivänvalossa tuntuu jokseenkin rohkealta. Uskon kyllä, että pörssin seuraaminen voisi olla koukuttava peli ja sitä kautta taas osakesijoittaminen ihan hauskaa, mutta ehkä annan ajatuksen vielä olla. Ehkä.

Mitä nyt olen naishenkilöiden sijoitusjuttuja instasta lukenut ja joitakin podcast-jaksoja kuunnellut, kaikki he kannustavat aloittamaan sijoittamisen ihan pienillä summilla. Niinpä minäkin menin tuossa ja avasin itselleni muutamat säästörahastot, joihin laitoin menemään rahaa kuukausittain minimisumman, kymmenen euroa per rahasto.

Kuulostaa vähän hupsun emännän touhuilta, mutta halusin aloittaa. Aloittaminen on tärkeintä ihan kaikessa, mitä elämässään haluaa tehdä. Niinpä tosiaan tililtäni lipsahtaa yhteensä 40 euroa joka kuukausi rahaa säästöön.

Tein tietysti laskelman paljonko minulla on säästössä vuoden päästä: yli 400 euroa. Tuon 400 euroa saavutan huhtikuussa. Se ei tunnu kovin paljolta, eikä sitä välttämättä olekaan, mutta jotain kuitenkin.

Rahalaskelmien tekeminen on tosi hauskaa. Jos nostan säästösummaa, näen heti paljonko se vaikuttaa kuukausittain ja kuinka paljon enemmän rahaa jää säästöön vuodessa. Silti säästämisen hitaus on tuskainen ajatus. Jos säästän kuukaudessa 40 euroa 30 vuoden ajan jollain matalalla korolla, saan säästöön reilun 23000 euroa. Olen 30 vuoden päästä 66-vuotias, herran jestas.

Tarvii siis seuraavaksi ihan selkeästi alkaa nuuskia tilien korkoja. Tarvii myös lopettaa kaiken uuden ostaminen, sillä tässä on nyt hieman liikaa kaikkea, mikä häiritsee tätä muutenkin tarpeeksi hidasta harrastustani.

Autotilillä on nyt rahaa 676 euroa, sillä nyysin sieltä joitakin satkuja juuri tänään. Vein nimittäin mun pyörän huoltoon ja saan sen sieltä takaisin tonnin köyhempänä. Lisäksi ostoslistalla on uudet kesärenkaat autoon ja on tässä tuo kesälomakin tuloillaan, mikä ei tietenkään ilmainen ole huvituksiltaan.

Meidän kesäloman alkuun on neljä viikkoa. Olen niin onnellinen, kun saadaan pitää loma ihan loppukesästä, sillä elokuun öissä on jotain taianomaista. Ovat yöttömät yötkin hienoja, kuten myös helteiset kesäillat, mutta elokuussakin voi nauttia kesästä ihan yhtä lailla. On myös jotenkin palkitsevaa, kun puurtaa töissä koko kesän ja sitten lopulta saa jäädä lomalle.

Tajusin joitakin vuosia sitten vasta kunnolla kesäloman merkityksen. Toki siis loma aina on tarkoittanut olla tekemättä mitään ja latautua, mutta oikeastaan viime kesä oli käänteentekevä, kun lähdimme kesälomareissulle. Aiemmin en siis kesälomalla useinkaan tehnyt yhtään mitään enkä lähtenyt mihinkään, mikä nyt tuntuu tosi tyhmältä, sillä lomallahan on just parasta lähteä pois kotoa. Tämän vuoden loman suunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa ja juuri tällä viikolla varmistui se, että voimme todella suunnata kohti pohjoista. Nyt ei enää tarvitse kuin tehdä täällä kotona kaikki valmiiksi.

Jotta voi nauttia ansaitusta lomastaan täysillä, täytyy ennen lomaa siivota. Ennen lomaa täytyy tehdä kaikki ne asiat, jotka olisi pitänyt tehdä heti edellisen loman jälkeen tai ainakin ennen kesää. Koska loma ei ole mikään rästihommien tekemiseen tarkoitettu neljä viikkoa, vaan lomalla lähdetään reissuun tai vähintäänkin valvotaan kaikki yöt. Ei siivousta, ei stressiä epämääräisistä laatikoista tai kasoista, ei auton imurointia, ei mitään.

Minä aloitin jokunen viikko sitten käymällä kaikki kenkäni läpi ja supistin valikoimaa viidestä säkistä kolmeen. Nyt meillä ei enää ole alakerran varastossa yhtään minun kenkäsäkkiäni, vaan ne ovat kaikki tässä huushollissa säilytyksessä. Eilen alkoi operaatio vaatekaappi.

Minun vaatteeni ovat olleet koko elämäni ajan ongelma. Niitä on aina vaan liikaa, sillä en minä saa niitä kulutettua niin nopeasti kuin haluaisin. Kun niitä on paljon, eikä esimerkiksi puolipitosille ole ollut mitään järkevää paikkaa, ne tuppautuvat leviämään pitkin asuntoa ja sitten täällä ei enää kukaan halua olla. Niinpä tosiaan aloin eilen järjestellä kaappiani uusiksi ja tänään olen saattanut projektin loppuun.

Järjestelin tänään vaatekaappini tosiaan uudelleen niin, että sain yhdisteltyä joitakin laatikoita ja sain tilan käytettyä järkevämmin. Lisäksi projektiin kuului yhden makuuhuoneen nurkan järjestely myös. Kävimme hakemassa meidän varastosta mun vanhan vaaterekin, jolle löytyi hyvä paikka makuuhuoneen nurkasta, jossa aiemmin on ollut epämääräinen kasa meidän kuvausreppuja ja rinkkoja. Kasasin kuvauskamat rekin päälle laatikkoon ja yhteen laukkuun. Rekki saa toimia mun pukeutumisavustajana niin, että jatkossa puolet mun vaatteista ei hengaile keittiössä tuolien selkänojilla. Sain siitäkin hyvän opetuksen tällä viikolla, sillä eräänä aamuna töihin lähtiessä löysin mun Star Wars -alkkarit tän kerrostalon alakerrasta. Olivat ilmeisesti tarkertuneet mun kuvausreppuun keittiössä ja tippuneet tuonne jonnekin, sillä muuta selitystä en moiselle käyttäytymiselle keksi.

Oon niin onnellinen, kun sain hoidettua tän homman ja vaatteet on nyt paljon paremmassa järjestyksessä sekä sain tuon rekin takaisin auttamaan elämässä. Tykkään siitä, kun vaatteet ovat henkareilla, se tuo heti siistimmän vaikutelman.

Nyt on enää muutama muu järjestelyprojekti jäljellä ennen lomaa, mutta eiköhän ne mene hujauksessa, kun vaan tekee. Niin tämä vaatehommakin meni. Sitten tarvitsee vain lopuksi huoltaa vaelluskengät.