Huhhuh, olen taas onnistunut uuvuttamaan itseni neulomalla! Muuten on kyllä ollut aivan rentouttavaa touhua, mutta herran jestas, mikä show tuli tänään riddarin kaula-aukon kavennuksista. En todellakaan ole ehtinyt tänä iltana pohtia mitään synnyttämistä vaan taistellut yhden hemmetin kaula-aukon kanssa. Mulla oli siis 111 silmukkaa, joista piti kaventaa 31 kertaa, jotta lopputulemana on 80 silmukkaa. Ei käynyt mielessä googlettaa, vaikka nimenomaan olisi pitänyt tajuta tasavälein kavennuksenkin olevan joku oikea termi. Tahkis sitten lopulta googletti ja ratkaisu oli loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertainen. Kavensin vuorotellen yhden ja kahden silmukan välein ja nyt pitäisi sitten olla ihan oikea määrä silmukoita. Aikamoinen neulontaviikko on kyllä takana ja tämä oli mahtava huipennus sille.

Neulontaviikko alkoi riddarin toisen hihan ja helman valmiiksi neulomisesta, kunnes lopulta tuli se hetki, että pääsin aloittamaan kaarrokkeen. Vitsit että odotinkin sitä! Ja sitten kun se alkoi, olin aivan koukussa. En ole oikeasti tehnyt tänä viikonloppuna mitään muuta kuin neulonut. Kädet ovat aika rikki ja varsinkin turvoksissa, mutta neulonta vie aika hyvin sen turvotuksen päivän aikana.

Olen aivan ihastunut tuohon paitaan ja sen sävyihin, varmaan hienoin neulomukseni koskaan! Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että saan sen ehkä jopa valmiiksi ennen synnytystä. Kesken se jää vielä tänään, kun en vaan jaksa enää kaiken taistelun jälkeen. Huomenna minulla on kyllä aikaa viimeistellä paita käyttövalmiiksi.

Vauva on ollut hurjan aktiivinen tänään, mitähän mahtaa suunnitella? Luin jostain, että ennen synnytystä on oikeastaan kaikista parasta vain rentoutua eikä koko ajan tulkita eri asioita, jos ne liittyisivät alkavaan synnytykseen. Nyt olen ainakin ajatellut jotain ihan muuta monta tuntia, vaikka kovin rentoutunut en kyllä juuri nyt ole. 😀 Ehkä pian palaan normaaliin zen-tilaani. 🙂 Synnytyksen sitä paitsi ei tarvisi vielä viikkoon ainakaan alkaa. 🙂

Seuraa blogiani instassa, facessa ja Bloglovinissa

Tiedän olevani liian innoissani viileydestä ja lähestyvästä syksystä, sillä nyt eletään kuitenkin vielä heinäkuuta ja heinäkuu pitäisi pyhittää kesästä nauttimiselle. En silti malta olla sanomatta, että kun tuo syksy nyt tuolta tulee kuitenkin, uskon monilla alkavan neulontahammasta kolottaa. Mikä sen parempaa kuin neulominen, tee ja pimenevät illat? On myös varmasti olemassa ihmisiä, joita kiinnostaisi aloittaa neulominen, mutta ei oikein tiedä miten? Niinpä tässä tulee minun versioni aiheesta miten aloittaa neulominen tai ainakin tarina siitä, miten minä sen tein.

Minulla oli ennen neulomisharrastuksen aloittamista ihan sama tausta kuin kaikilla muillakin kuolevaisilla. Koulussa viimeksi koskenut puikkoihin eikä minkään valtakunnan muistikuvaa, miten aloitussilmukka tehtiin. Kuitenkin ajatus villapaidan tekemisestä houkutti, kun törmäsin Iines Aaltosen blogipostauksiin aiheesta. Halusin kokeilla kuinka neulominen sujuu, kun geenit siihen ainakin ovat kovin suotuisat. Ja kyllähän sitä lopulta tuli paita tehtyä. Sitten vähän pipoja, villasukkia ja taas joku paita…

En ole nopea neuloja. Nyt vasta neulon oikeaa mielestäni suhteellisen nopeasti, mutta en silti siis neulo tuntitolkulla koskaan vaan hyvin pienissä pätkissä. On jotain ADHD:n vikaa nimittäin ja mieluummin pilkon isot projektit pieniksi osiksi, jotta ne edes joskus valmistuisivat.

Tahkiksen riddariin enää 4 cm pohjavärillä ja sitten saa aloittaa kaarrokkeen tekemisen.

MITEN ALOITTAA NEULOMINEN?

1. Etsi jokin ohje, jonka haluat toteuttaa. Joku yksinkertainen, helppo, joku mistä ajattelet selviytyväsi. Vaikka juuri Iineksen blogista tai mikä ettei islantilainen villapaita, jos vain löydät langat sitä varten. Islantilaista villapaitaa varten tarvitset opuksen aiheesta. Ensimmäisenä työnä muhkea pipo on myös hyvin helppo ja nopea tehdä, netistä löytyy googlettamalla ohjeita kyllä.
2. Kun et muista, miten aloitussilmukka tehdään ja miten silmukat ylipäätään luodaan: googleta. Youtubesta löytyy KAIKKEEN neulomiseen liittyen ohjevideo. Alussa videoita voi joutua tuijottelemaan paljonkin, mutta yksi asia kerrallaan silmukat ja tekniikat oppii kyllä. Voit myös liittyä facebookin neulontaryhmiin.
3. Välineiden hankintaan suosittelen malttia. Et tarvitse kaapillista lankoja ja kaikkia maailman puikkoja heti. Itse hankin projekti kerrallaan. Muutamia vyyhtejä minulla on huvikseen hankittuna, mutta nekin ovat nyt yli vuoden kaikki maanneet koreissaan, kun en ole ehtinyt. Koko ajan on jotain muuta puikoilla ja etenkään itselleni en tunnu ehtivän neuloa mitään. Jos haluat panostaa puikoissa, osta merkkiä Chiaogoo (näitä kyllä oikeasti suosittelen pyöröpuikoiksi, ovat hyvät!), mutta sukkapuikoiksi mielestäni kelpaa ihan hyvin suomalainen perinteinen Novita.
4. Mistä ostaa lankaa ja mitä lankaa? Riippuu aivan siitä, mitä olet tekemässä ja millainen ajatusmaailma sinulla on sen suhteen, mitä ja ketä haluat suosia rahoillasi. Suomessa on ihan miljoonittain pienen pieniä paikallisia lankakauppoja, joista saa kaupan itse värjäämiä ihania vyyhtejä. Parasta näissä tietysti on se, että heillä kaikilla on verkkokaupat. Itse asioin Turussa Ilossa kun haluan tehdä villasukat (Aaran Aatos on ollut ahkerassa käytössä), islantilaislankoja kärkyn turkulaisesta RainboWoolista, aivan mielettömät sävyt löytyy Lankakaapista, kuten myös Wool Me Once Fibersista ja Titityystä tilaan kaiken muun, jos muualta ei löydy. Perinteistä suomalaisten suosimaa Novitaa toki löytyy kaikista marketeista. Itse en ole pian vuoteen ostanut muuta kuin islantilaislankaa, kun ei tässä raskausaikana ole niin ahkerasti tullut neulottua paitsi nyt viime metreillä yritän saada Tahkiksen riddarin valmiiksi.
5. Entä inspiraatio? Kannattaa seurata instassa neulontatilejä tai etsiä tietyllä hashtagilla. Esim. #muhkupipo, #neulominen, #riddari… Mitä nyt ikinä haluaisitkaan tehdä.

Lehtisateessa-villasukat ja jonkun sortin myssy vauvalle tulossa…

Näistä sävyistä tulee joskus vielä paita minulle.

Toivottavasti tästä pienestä listasta on jotain apua orasvaan neuloosiin. 🙂 Itse taidan nyt mennä jatkamaan neulomistouhuja! 😀