Instagramissa jokin hyvinvointitili utelee minulta tällä hetkellä, miten hoidan hyvinvointiani tai mitä kaipaan avuksi sen suhteen. Vastaukseni on, etten yhtään mitään. Minulla on nyt meneillään ruuhkahelmikuu, sillä yritän hoitaa opiskelujen suhteen paria eri kurssia eteenpäin samalla, kun käyn töissä ja Henriikan uintikurssilla. Näiden lisäksi minulla olisi keskiviikkoisin tanssi, mutta olen skipannut sen nyt kahtena viikkona, koska yksinkertaisesti on vain nyt liikaa ohjelmaa arjessa.

Ymmärrän kyllä miksi yritetään kysyä, miten sitten se hyvinvointi. Eihän kenenkään hyvinvointi pysyä hyvänä, jos kalenterissa on liikaa kaikkea. Tiedän. Mutta arvatkaa mitä? Ei ihminen mene rikki, jos joutuu pusertamaan yhden kuukauden äärirajoilla. Äärirajatkin riippuvat täysin siitä kuinka hyvä fyysinen kunto ihmisellä on ennen pusertamisen aikakautta. Väitän, että jos en olisi alkanut kävellä tammikuussa, en pystyisi tähän kaikkeen näin täysjärkisenä kuin nyt.

Suosittelen siis edelleen kävelyä. Turha minulle on yrittää myydä mitään valmennuksia instan kautta, koska minun pitää itse löytää oma tieni ja olen sen oikeastaan jo löytänytkin. Kävelen ja syön lautasmallin mukaan. It’s so easy when you know how it’s done laulaa The Sounds ja Mari.

Totta puhuen viimeiset pari viikkoa olen hieman laiskotellut kävelyn suhteen. Joka päivä ei ole tullut välttämättä edes kuutta tuhatta askelta. Pidän 7000 askelta semmoisena sopivana määränä, kymppitonni on jo tosi hyvä. Olen kuitenkin nyt hidastanut tahtia, jotta palaudun paremmin. Nyt on niin paljon hommaa opiskelun suhteen, että keskityn ylläpitämään kuntoa lähinnä ja maaliskuussa pärähtää taas isompi vaihde silmään. Silloinhan voi jo ruveta pyöräilemäänkin toivottavasti.

Tänään kävimme kävelemässä Littoistenjärven jäällä, koska oli aurinkoinen päivä ja jäällä kävely näyttää kivalta. Olen tietysti moista harrastanut lapsena Vimpelissä, joten mikään uusi juttu tämä ei ollut. Lapselle reissu saatiin myytyä lämpöisellä kaakaolla.

Olen kotona ollessa joka välissä yrittänyt kirjoittaa raporttia ja siinä jopa onnistunutkin. Tuntuu, ettei jotenkin jaksa tälle päivää enempää. Huomenna jatkan ja tiistaina ehdin myös onneksi. Torstaina pidän opiskeluvapaan.

Onko sulla ruuhkahelmikuu?

Viikko sitten tuli maistettua Bakerikan laskiaispullaa, jossa oli keksitahnaa ja voi että se oli hyvää. Päätin tehdä itse Biscoff-laskiaispullaa ja ostin purnukan Biscoffia. Viimeisen Ravattulan Cittarista torstaina. Joku muukin on selkeästi halunnut tehdä itse keksitahnapullia. En sinänsä ihmettele ja jos sinä et vielä ole tällaista herkkua maistanut, suosittelen!

Biscoff-laskiaispullien valmistus kotikeittiössä alkaa tietysti pullataikinan tekemisellä ja pullien pyörittämisellä. Käytin itse tätä ohjetta, mutta puolitin sen, koska emme tarvitse 30 pullaa. Puolet riitti aivan hyvin.

Olen niin onnellinen tästä, kun aurinko näkyy taas ikkunasta pitkän talven jälkeen, joka toki edelleen on meneillään.

Pienen raikkaassa pakkassäässä tehdyn lenkin jälkeen oli mukava istahtaa kahvipöytään ja rakentaa itselleen laskiaispulla itse leivoituista pullista. Biscoffia sisälle ja päälle tietysti. Mitään kauneuskilpailun voittajaa tästä syömästäni pullasta ei olisi voinut tulla, mutta. maku oli kohdallaan.

Kauppojen laskiaispullat maksavat nykyään niin paljon, että on parempi tehdä pullat itse. Tykkäsin muutenkin näistä enemmän kuin kaupan omista, vaikka se Bakerikan pulla olikin aivan ylihyvä.

Kun Biscoff-pullat oli syöty, ryhdyin korjaamaan eilen palauttamaani raporttia ja sen jälkeen kirjoittamaan uutta. Sitten kyllästyin ja päätin siirtyä tänne blogin puolelle, mutta en oikein pääse irti raportin kirjoitusmoodista vaan kirjoitan tätäkin tekstiä kuin jokin kone. 😄 Ehkä ensi kerralla muistan taas miten kirjoitetaan rennosti ja hauskasti.